Suomi
Gamereactor
arviot
Wolfenstein: The New Order

Wolfenstein: The New Order

"Jos natsi kuuhun kurkottaa, se susikiven linnaan kupsahtaa." - B.J. Blazkowichin vanha sananlasku.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Wolfenstein 3D valoi nykyisen fps-genren kivijalan, mutta sarja on sittemmin pomppinut kehittäjältä toiselle ja tulokset ovat vaihdelleet. Wolfenstein: The New Order ei ole poikkeus kaavaan, vaan se on jälleen eri studion käsialaa ja samalla Machine Gamesin debyyttipeli. Tehtävä lienee ollut ruotsalaisstudiolle aavistuksen liian vaativa, sillä The New Order jää kismittävän epätasaiseksi kokemukseksi.

Return to Castle Wolfenstein oli mainio moninpeli Xbox Liven alkuaikoina, ja sitä seurannut Enemy Territory jätti ison jäljen verkkomoninpeleihin. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, että The New Orderista moninpeli on jätetty kokonaan pois. Syyksi ilmoitettiin jo vuosi sitten, että studio keskittyy täysillä yksinpeliin. Harmi vain, että sooloseikkailu on jäänyt valitettavan keskinkertaiseksi ja moninpeli olisi voinut pelastaa pelin kertakäyttöisyydeltä.

Juoni jatkuu melko suoraan siitä, mihin 2009 ilmestynyt Wolfenstein jäi, mutta alkaa entistäkin synkemmissä tunnelmissa. Hyökkäys sekopäisen natsikenraali Wilhelm "Deathshead" Strassen linnaan ei suju kuin elokuvissa, ja sankarimme B.J. Blazkowizc saa lopulta ikävästi nokkaan Kuolonpään supersoltuilta. Kun rökityksestä herätään 14 vuoden koomailun jälkeen, ovat uutiset aavistuksen ankeita: natsit voittivat koko maailmansodan, kehittivät ensimmäisenä ydinaseet ja kävivät tökkäämässä hakaristin kuuhun. Maailmantilanne on muuttunut, ja Helsingissä puhutaan kartan mukaan venäjää. Blazkowizcille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin nostaa länsimaailma jälleen vastarintaan.

Wolfenstein: The New Order
Uusi Wolfenstein perustuu Ragen pelimoottoriin. Tekstuurit ovat parhaimmillaan nättejä, mutta myös hyppivät ikävästi.
Tämä on mainos:

Natsit ovat kaikessa psykoottisessa pahuudessaan tuttuun tapaan loistava vihollinen, ja vaihtoehtoinen tulevaisuus on tyylikkäällä tavalla karu. Harmillisesti matka tarinan halki vie usein toimintapelien kliseiden pariin Blazkowizcin rämpiessä milloin viemäreissä, vankiloissa kuin varastoissakin. Nämä osuudet eivät edusta millään tavalla pelin parhaimmistoa. Ulkona sillanraunioissa taistelu sekä kuun kamaralla seikkailu olivat hienompia kokemuksia, mutta kenttäsuunnittelu ei silti nouse erikoisen hyvälle tasolle. Toiminta kulkee lineaarisesti putkessa, mutta rööri on sentään riittävän leveä ja sokkeloinen, jotta koukkausmahdollisuuksiakin syntyy - välillä tosin jopa sekaannukseksi asti.

Teknisesti etenkin hahmosuunnittelussa, kasvojen animoinnissa ja efekteissä on välillä onnistuttu mainiosti. Epätasaisuus on kuitenkin syyhyävän silmiinpistävää. Huolimatta reilun viiden gigan päivityksestä PS4-versiossa esiintyi suttuisia ja välkkyviä tekstuureja. Myös veden mallinnus on vaatimatonta ja jotkin yksityiskohdat kaipaisivat reunojenpehmennystä. Teknisen viimeistelemättömyyden huomaa erityisesti lyhyemmissä osioissa. Lienee huonoa tuuria, mutta peli lisäksi kaatui pari kertaa latauksessa, ja jälkimmäisellä kerralla - juuri ennen viimeistä loppuvastusta - tallennuksen korruptoituminen pakotti aloittamaan kentän alusta.

Ei Blazkowizcin seikkailu silti pommiksi jää; sen takeena on vankka pelattavuus. Aseet puksuttavat pahiksia saksalaisen höyryjunan varmuudella ja toiminta on sujuvaa. Käyttöliittymässä asepyörää olisi voitu ehkä vähän viilata helppokäyttöisemmäksi, mutta kokonaisuudessa hahmo tottelee ohjaimen liikkeitä juuri niin uskollisesti kuin tämän sortin peliltä odottaisikin. Elinvoiman ja haarniskanpalasten keruu on jälleen oleellista, sillä vetäytyessä luotisateesta kuivumaan enskut palautuvat vain lähimpään parikymppiseen, eivät kokonaan.

Wolfenstein: The New Order
Tarinassa on kaksi haaraa, jotka perustuvat alkupään valintaan. Vaikutukset vain jäävät vähäisiksi.
Tämä on mainos:

Lahtausta rytmitetään hiippailulla. Sen jännitys kärsii siitä, että kertalaakista tappavien heittoveitsien ja äänenvaimennetun pistoolin kanssa vihollisille voi nauraa päin naamaa. Tärkeämpää hiiviskely onkin lähinnä viidestä vaikeustasosta kahdella jälkimmäisellä, kun panoksia on huomattavasti niukemmin. Jos upseeri ehtii antaa hälytyksen, saattaa olla vaikea enää pelastaa tilanne, etenkin kun monet pelin loppupuoliskon robovihollisista ovat melkoisen kestäviä ammussieniä.

Erilaisia vihollisia voisi olla enemmän. Eriasteisesti haarniskoitujen natsisoltujen lisäksi vastaan käy muutama erilainen robotti ja kyborgi, ja samojen tyyppien tulittaminen alkaa käydä tylsäksi ennen lopputekstejä.

Kampanjan juosta pyrähtää läpi noin kymmenessä tunnissa, minkä jälkeen uusi pelikerta on kiinni ainoastaan halukkuudesta kerätä pokaaleja. Studio on epätoivoisesti yrittänyt nostaa uudelleenpeluuarvoa jakautuvalla aikajanalla, mikä seuraa ensimmäisessä tehtävässä tehtävästä valinnasta. Käytännössä erona kahden aikajanan välillä ovat kuitenkin vain muutamat välivideot ja hieman erilainen erikoistaito, joka liittyy salaisuuksien löytämiseen ja keräilyyn.

Machine Gamesilla on selvästi ollut kosolti ideoita. Niitä lienee ollut liikaakin, sillä kovin moni niistä tuntuu väkisin päälle liimatuilta. Esimerkiksi pieniin haasteisiin perustuva perk-järjestelmä on alkuun kiinnostava, mutta osoittautuu nopeasti tyhjänpäiväiseksi. Pelin Laserkraftwerk-avainase on puolestaan mukavan monikäyttöinen nyökkäys Half-Life 2:n suuntaan, mutta lopulta senkin käyttö on kovin väkinäistä. Muutenkin kaikki aseiden päivitykset sanellaan niin tiukkaan käsikirjoituksen mukaan, ettei valinnoilla tunnu olevan oikeasti merkitystä.

Wolfenstein: The New Order on kaiken huomioon ottaen harmillisen repaleinen tapaus. Epätasainen visuaalinen toteutus kielii kehitysajan loppumisesta kesken, ja ideoiden puolivillaisuus liputtaa lepsusta tuotantomentaliteetistä. Natsien räiskiminen kykenee viihdyttämään jonkin aikaa ja parhaimmillaan tarjoaa hienojakin hetkiä. Kyseessä on kuitenkin niin kertakäyttöinen ja kapea kokemus, että sen pariin tulee hädin tuskin palattua.

HQ
06 Gamereactor Suomi
6 / 10
+
Hienot puitteet tarinalle, hyvä hahmosuunnittelu, toiminta sulavaa ja ohjaus luotettavaa.
-
Lyhyt, tekniikka ja ideoiden toteutus puolivillaista, olisi silti kaivannut sen moninpelin.
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

3
Huhu: uusi Wolfenstein tulossa?

Huhu: uusi Wolfenstein tulossa?

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Bethesdan E3-esityksen alkajaisiksi ruudulla pyöri pienen hetken vanhanaikainen DOS-kuva. Internet ei missaa mitään, kuten Twitterissä kävi. Tarkkasilmäinen kundi...



Ladataan seuraavaa sisältöä