Alone in the Dark: Inferno

Alone in the Dark on mielenkiintoinen yksilö pelimarkkinoilla, sillä Playstation 3 -version kehitykseen uhrattiin huomattavasti enemmän aikaa kuin muiden pelilaitteiden version. Osaltaan tämä johtuu varmasti kriitikoiden ja yleisön pelille antamasta murskapalautteesta. Ohjattavuus oli karmea, pelissä oli lukuisia virheitä ja jotkut pelin osioista olivat yksinkertaisesti pelikelvottomia. Infernon suhteen oltiin siis syystäkin epäluuloisia, mutta nyt on aika vetää rasti seinään. Eden Games on pitänyt lupauksensa.

Pelin päähahmon, Edward Carnbyn, elämä ei ole ollut helppoa. Hän on taistellut vuosia paranormaaleja ilmiöitä vastaan ilman kiitosta. Nyt hän herää hotellihuoneesta, muistinsa menettäneenä ja Crowley-nimisen miehen ahdistelemana. Kaiken keskiössä näyttäisi olevan mystinen kivi ja itse Piru. Edward aiotaan murhata, mutta hän pääsee pakenemaan jonkun tai jonkin hyökätessä kaikkien kimppuun. Tästä alkaa Edwardin identiteetin ja New Yorkin Keskuspuiston salaisuuden selvittely.

Koko peli pyörii Keskuspuistossa ja sen ympäristössä. Keskuspuistossa vierailleet saattavat hyvinkin huomata tuttuja alueita, sillä pelin kehittäjät ovat mallintaneet sen tarkasti, ottaen toki joitakin vapauksia tarinan nimissä. Matka vie Edwardin katakombeihin, museoon ja mm. hektisiin takaa-ajoihin. Grafiikka on paikoin uskomattoman kaunista, etenkin valaistusefekteillä on kyky hämmästyttää laadullaan.

Edellisen version parjattu ohjaus on nyt tiessään, ainakin melkein: Pelin ensimmäinen luku sisältää edelleen muista versioista tutut, karmeat ohjausmekaniikat. Syytä saattaa ainoastaan arvailla. Ensimmäisen luvun jälkeen Edward on kuin toinen mies ohjattavuuden suhteen. Palautetta on selvästi kuunneltu. Edward vastaa nyt kunnolla ohjaustapin liikkeisiin ja niinpä äkkikuolemat jäävät yksin pelaajan vastuulle. Suureksi iloksi myös ajotehtävät ovat nyt oikeasti pelattavia, eikä pelaajan ole pakko hypätä niiden yli pelin luvuittain vapaasti pelattavassa rakenteessa.

Toinen iso uudistus on pelin tavaranhallinta. Aiemman version kömpelö inventaario on virtaviivaistettu ja peli pysähtyy nyt taukotilaan tavaroiden räpelöimisen ajaksi. Se helpottaa Edwardin elämää huomattavasti. Pelaaja voi yhdistellä lukuisia esineitä, esimerkiksi räjähtäviin pulloihin voi sitoa kaksipuolista teippiä ja bensalla kyllästetyn rätin ja näin rakentaa itsestään syttyvän molotovin coctailin. Bensaa voi valella myös esimerkiksi luoteihin, jolloin ne muuttuvat räjähtäviksi. Hyttyssumutteesta ja sytkäristä syntyy köyhän miehen liekinheitin.

Suuri osa pelistä pyörii tulen ympärillä. Tulta käytetään ongelmien ratkonnan elementtinä sekä vihollisten tappamiseen. Suurin osa vihollisista kuoleekin pysyvästi vasta polttamalla. Tämä on ajoittain ongelmallista. Peli ei ole erityisen höveli hyttyssumutteiden kanssa, ja vaikka jokaisessa suuremmassa taistelussa liekit ovat lähellä, palava materiaali on kortilla. On kiittämätön työ raahata vihollisen ruumista kohti liekkejä, kun kolme muuta hengittää niskaan. Perinteisiä pomotaisteluita kohdataan ajoittain, mutta pelin kohokohdiksi nousevat jännittävät cliffhanger-tilanteet. Pelaaja voi esimerkiksi joutua väistelemään palavaa romua ja samalla yrittää kiivetä köyttä pitkin kohti kuilun reunalla keikkuvaa kopteria. Inferno-versiossa itse tilanteista voi vihdoin nauttia täysin rinnoin, kun surkea ohjattavuus ei häiritse elämystä.

Muilta osin peli on pysynyt kutakuinkin samana. Kokonaisuutta on hieman tiivistetty, eikä pelaajaa kiusata enää täytetehtävillä. Grafiikka näyttää piirun hienommalta kuin Xbox 360:lla, mutta äänimaailma on periaatteessa täysin sama. Kenties myös ääninäyttelyyn olisi voinut paneutua, sillä alatyylin sanoja viljellään edelleen roimasti. Juoni on sama lattea kauhuhömppä, eikä siitä löydy seitsemän tunnin kestonsa jälkeen uudelleenpeluuarvoa.

Viime arviossa peli sai seitsemän pistettä kymmenestä. Totesin pelin sisältävän niin paljon hyviä ideoita ja huonoja toteutuksia, että sitä on vaikea pisteyttää. Inferno-versiona peli lunastaa lupauksensa ja seitsemän pistettä on ansaittu nyt täysimääräisenä. Pisteet pitänevät paikkansa myös Xbox 360 -version kohdalla, sillä Eden Games on luvannut päivittää sen ohjattavuuden Playstation 3 -version tasolle.

huom. kuvat edellisestä versiosta, ei Playstation 3:n Inferno-versiosta