Bloodborne: The Old Hunters (DLC)

Bloodborne: The Old Huntersin arvion kannalta ainoa merkitsevä lause kuuluu seuraavasti: Osta tämä lisäosa. Kyllä, noin niinkön nyt! Playstation Storeen hopi hopi, ku olis jo! Jos joku vielä jostain syystä jäi lukemaan, listaan alle vielä syyt, miksi lompakkoa kannattaa tässä tapauksessa raottaa.

Minulla ei ole mitään ongelmaa maksaa pelien lisäsisällöistä, kunhan ne tarjoavat rahoille vastinetta. Enkä puhu mistään sisällöltään köyhistä karttapaketeista tai naurettavan ylihinnoitelluista Season Passeista. Star Wars Battlefront, viisikymppiä kausipassista, oikeasti? Onneksi Bloodborne: Old Hunters on täysin toista maata. Kaksikymmentä euroa on toki paljon, mutta kivenkovaa pelikokemusta saadaan joka sentin edestä.

Lisäosan mukana tulee neljä kokonaan uutta aluetta. Uusia vihollisia? Check. Uusia aseita? Check. Tajuttomasti haastetta sekä päänsä seinään lyömistä? Check, and check. Tuttuun Souls- tyyliin lisärin aktivointi vaatii keskitason rakettitieteen osaamista. Päävaatimus kuitenkin on se, että Vicar Amelia on kukistettu, loppu on kikkailua. Pisteiden vähentäminen tästä olisi kuitenkin turhaa valittamista. Yksi pelin hienouksista kun on aina ollut sen vaikeus. Pelaaja pakotetaan miettimään. Tai sitten avaamaan wikipedia.

Tarinan pätkässä tutkitaan ensimmäisten metsästäjien alkuperää. Tiedonmurusia löytyy piilotettuna sieltä täältä. On kuitenkin täysin pelaajasta kiinni, kuinka syvälle jaksaa kaivaa pelin rikkaaseen mytologiaan.Tarinan selvittäminen Hidetaka Miyazakin peleissä kun on yhtä helppoa kuin maratonjuoksu suon keskellä alasti, ja ilman hyttysmyrkkyä. Lopussa kiitos seisoo, tai tässä tapauksessa pelin taustoihin lumoutunut arvostelija.

Osoittaa mielestäni loistavaa suunnittelua, ettei yksikään vihollinen ollut suoranaisesti epäreilu, vaan aidosti haastava vastus. Valehtelisin jos sanoisin että en jäänyt joissain kohdissa jumiin, tosin syytän lähinnä oman idioottimaisuuttani. Lisäsisältöä varten annetulla Old Hunter Bellillä voi kutsua itselleen tekoälykaverin avuksi. Hieno ja tarpeellinen lisäys, joskin tekoälyn tilannetaju on hieman vinksallaan. Vihollisten napsiminen yksi kerrallaan ei tule kuuloonkaan, sillä kaveri hyppää siltä istumalta örkkien keskelle huitomaan teräesineillä. Hän tosin kestää osumia paljon, joten Insightin kuluttaminen on enemmän kuin kannattavaa.

Uudet aseet sekä varusteet tuovat mukavasti variaatiota taisteluun. Ehdottomaksi suosikikseni muodostui iso vasara, joka nappia painamalla sytytettiin tuleen. Muihin lisäyksiin kuuluu esimerkiksi kepin päässä oleva, pyörivä sirkkelinterä sekä minitykki. Kaiken kukkuraksi kättä pidemmät tuntuvat olevan hyvin tasapainotettuja. Kirsikkana kakun päällä on vielä kahden uuden liittouman lisäys.

Lauseella kiteytettynä Old Hunters on yhtä timanttista toimintaa kuin pääpeli. Sisältöä on tarjolla niin paljon että ihan hirvittää. Peliaikaa tuli kellotettua hyvinkin yli kymmenen tuntia, enkä varmasti vieläkään ole tutkinut jokaista nurkkaa täysin läpikotaisin. Old Hunters vie ainakin tuplasti enemmän aikaa kuin esimerkiksi Halo 5:sen tarinamoodin läpäisy. Ja kumpi näistä keventää lompakkoasi vähemmän? Sitä minäkin.