Koei Tecmo ja Omega Force ovat tehneet anime- ja mangasarjoihin perustuvia Musou-pelejä jo jonkin aikaa. Menneisyydessä on nähty niin Gundamia, Fist of the North Staria, Arslania, One Piecea kuin Attack on Titania. Nyt on vuorossa synkkä anime- ja mangasarja Berserk.
Berserk tunnetaan aikuisille suunnatun tarinansa ohella runsaasta väkivallasta, ja molemmat ovat läsnä myös pelissä. Berserk and the Band of the Hawk aloittaa tarinansa Golden Age Arcista, ja päättää sen Hawk of the Millennium Empire Arciin. Omega Force on selvästi panostanut tarinaan, joka onkin pelin eräs merkittävimmistä ja parhaista ominaisuuksista. Peli seuraa mangan tarinaa varsin uskollisesti, ja on juuri niin hyvin kerrottu kuin voisi olettaakin. Valitun aikajakson ansiosta se soveltuu myös sarjaan aiemmin tutustumattomille. Hyvin toteutettuja välivideoita on kahdenlaisia: animepätkiä ja pelimoottorilla tehtyjä.
Tarinan läpäisyssä kestää 15-20 tuntia, ja sen lisäksi vanhoihin maisemiin voi palata sivutehtäviä tekemään. Pää- ja sivutehtävien ohella mukana on kaksi muutakin pelimuotoa: Free Mode ja Endless Eclipse. Free Modessa saa pelata uudestaan minkä tahansa aiemmin läpäisemänsä tehtävän valitsemallaan hahmolla. Endless Eclipse toimii hieman samoin kuin Devil May Cry'n Bloody Palace. Ensin valitaan aloitustehtävä, joita toinen toisensa perään suorittaen edetään entistä syvemmälle Endless Eclipseen. Jos leikin jättää kesken, on kaikki aloitettava uudelleen alusta. Pelaaminen on onneksi hauskaa, ja Endless Eclipsen parissa on helppo käyttää lukuisia tunteja yhdeltä istumalta.
Pelattavuus on perinteistä Musou-tyyliä, mutta pienet muutokset saavat Berserkin erottumaan kilpailijoistaan. Yksi lisäys ovat hahmojen kakkosaseet, jotka vaihtelevat heittoaseista ja varsijousesta päähenkilö Gutsin käsitykkiin asti. Nämä toissijaiset aseet mahdollistavat aiempaa laajemman keinovalikoiman pahisten pieksämiseksi, ja varsinkin Gutsin käsitykki tekee pahaa jälkeä. Taistoihin voi myös ottaa esineitä mukaansa, mikä poistaa ennen niin kovin tutun ympäriinsä juoksentelun parannustavaroita etsiskellen. Paras ominaisuus on silti mahdollisuus lukittua tiettyyn kohteeseen, joka tuo varsinkin pomotaistoihin Dark Soulsia muistuttavan tunnelman.
Pelihahmolla on kolme erilaista mittarina: energiamittari, Frenzy ja Death Blow. Frenzy-mittaria täytetään hyökkäämällä vihujen kimppuun, ja pitempiä iskuyhdistelmiä tekemällä mittari täyttyy nopeammin. Sitten onkin mahdollisuus käynnistää Frenzy-tila, jolloin valittu hahmo tekee vihollisiin enemmän vahinkoa saaden uuden tason aina, kun mittarin saa täytetyksi. Frenzyn aikana tapahtuu myös Obliteration, jolloin vihuja lentää ilmaan lopulta kahtia haljeten. Viimeinen Death Blow -mittari täyttyy ainoastaan pelaajan ollessa Frenzy-tilassa. Täysinäisen Death Blow -mittarin avulla voi käynnistää Death Blow -hyökkäyksen, joka nimensä mukaisesti tekee suorastaan jumalallisen suurta vahinkoa pahiksille.
Jokainen hahmo tuntuu omanlaiseltaan. Guts on jokapaikan höylä, Griffith puolestaan nopea ja Judeau heiluttaa kahta miekkaa kaukaa tehtävien hyökkäyksien kera. Näille hepuille voi myös pukea erilaisia lisävarusteita, jotka vaikuttavat heidän taistelukykyynsä. Roinaa voi myös päivitellä.
Berserk and the Band of the Hawkin pomotaistot ovat viihdyttäviä, koska ne tuovat vaihtelua ajoittain puuduttavaan peruspelaamiseen. Osaa vain isketään toistuvasti alusta loppuun, kun taas osa edellyttää kärsivällisyyden lisäksi iskujen huolellista väistelyä ennen omaa hyökkäystä. Huolellisesti kohtaamiseen valmistautunut pelaaja toteaa, etteivät pomovastukset ole huomiota herättävän haasteellisia voitettavia.
Teknisesti Berserk on nätti peli toimivalla taiteellisella tyylillä. Grafiikka ei ole sitä maailman parasta tasoa, mutta Musou-peleistä Berserk on ehdottomasti se kaunein. Japanissa peli julkaistiin myös PS Vitalle ja PS3:lle, mikä on varmasti vaikuttanut osaltaan Berserkin hieman odotettua vaatimattomampaan ulkoasuun.
Mutta ei niin hyvää, etteikö myös jotain huonoa. Suurin ongelma on ehdottomasti kamera. Suurikokoisempia pahiksia vastaan tapellessa kuvakulma ei pysy aina perässä, ei vaikka käyttäisi erikseen kohteeseen lukittumistoimintoa. Lisäksi seinän vieressä ollessa ei ruudulla yleensä muuta näykään kuin lähellä olevaa vihollista kuvan täydeltä. Ruudunpäivitysongelmia ei tullut vastaan kuin kourallinen, ja sekin ainoastaan kaikkein kiihkeimmissä taisteluissa.
Berserk and the Band of the Hawk miellyttää sekä Berserkin että lajityypin faneja. Hyvin kerrottu tarina seuraa uskollisesti mangaa, mutta samalla kyseessä on oiva lähtökohta sarjaan tutustumattomille. Endless Eclipseen on helppo kuluttaa paljon aikaa. Peruspelattavuus on erittäin sujuvaa, ja se istuu hienosti Berserkin brutaaliin tyyliin. Pienistä ongelmistaan huolimatta Berserk and the Band of the Hawk edustaa lajityyppinsä parhaimmistoa.