Suomi
Gamereactor
arviot
Ni no Kuni II: Revenant Kingdom

Ni no Kuni II: Revenant Kingdom

Tarjolla hyvin tehty ja sydäntä lämmittävä seikkailu

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Vuonna 2013 julkaistu Ni no Kuni: Wrath of the White Witch oli onnistunut peli. Siinä Studio Ghiblin visuaalinen ilme toimi hyvin yhteen Joe Hisaishin sävelmien kanssa. Jatko-osa Ni no Kuni II: Revenant Kingdom julkistettiin vuonna 2015, ja ajan kuluessa peliä on esitelty useaan otteeseen. Tämä puolestaan on houkutellut paikalle runsaasti sellaisia, jotka eivät koskaan alkuperäistä Ni no Kunia pelanneet.

Päähenkilö on nuori kuninkaallista sukua oleva Evan Pettiwhisker Tildrum, joka joutuu lähtemään maanpakoon Ding Dong Dell -kuningaskunnastaan vallankaappausjuonen jälkeen. Hieman ennen kaappausta ihminen Roland kuljetetaan omasta maailmastaan Evanin maailmaan. Roland auttaa Evania pakenemaan, ja he ottavat tavoitteekseen uuden kuningaskunnan perustamisen, jonka nimeksi on tuleva Evermore.

Kokonaisuus kerrotaan lastenkirjan mukaan, eli ikään kuin kyseessä olisi iltasatu. Evan on nuori, optimistinen ja ajoittain idealistinenkin. Näin hän voittaa puolelleen matkan varrella kohdattavat liittolaiset, joiden avulla Evermore kasvaa alati vakavasti otettavammaksi valtakunnaksi. Evanin tarkoituksena on luoda valtakunta ilman sotaa, ja karismallaan hän tempaa muut mukaansa tehden koko pelistä omalla tavallaan hassun. Optimismi näkyy kaikessa, kun eri henkilöhahmot ponnistelevat luodakseen valtakunnan, jossa ei vallankaappauksia tapahdu.

Satukirjamainen toteutus pätee tarinan ohella myös ulkoasussa, sillä kirkkaat värit ovat ahkerasti käytössä. Malliesimerkki on Evan itse keltaisissa hiuksissa ja punaisessa viitassa, ja sama linja pätee kautta koko pelimaailman. Visuaalinen ulosanti on erittäin merkittävä, ja se kantaa pelkkiä värejä syvemmälle. Sarjakuvamaisen jäljen avulla nähdään lukuisia mieleenpainuvia paikkoja ja henkilöhahmoja. Tekijät ovat selvästi käyttäneet paljon aikaa saadakseen pelistä kokijalleen mieleen jäävän näköisen.

Tämä on mainos:

Ni no Kuni II:n ensimmäiset 10 tuntia toimivat pitkänä opastusosiona. Ajan kanssa esitellään tarpeellisia pelimekaniikkoja, jotka samalla kertaa kerrottuna olisivat olleet liikaa sisäistettäviksi. Ensimmäiseksi opitaan toki kolmannen persoonan toimintaroolipeleille ominainen toiminta, jota tehdään suurin osa peliajasta.

Taisteluissa on mukava tasapaino. Taikahyökkäyksiin tarvittava "polttoaine" saadaan tekemällä tavallisia keveitä ja raskaita hyökkäyksiä. Siinä mielessä taistelu muistuttaa Bloodbornea, että tappeluissa vaaditaan paljon väistelyliikkeitä. Higgledyt ovat ryhmiä värikkäitä olioita, joiden kykyjä voi hyödyntää taistelukentällä esimerkiksi vahvoissa hyökkäyksissä tai saadakseen aikaan parantavan ympyrän maahan. Level-5 on luonut eri higgledy-ryhmille omat persoonansa, ja erilaisia yhdistelmiä kokeilemalla selviävät parhaat yhdistelmät. Apu tulee tarpeeseen varsinkin pelin myöhemmässä vaiheessa. Pomotaistot tuovat mieleen Daavidin ja Goljatin kohtaamisen, ja ne ovat aina omia kohokohtiaan pelissä.

Luolastojen ja kaupunkien ulkopuolella maailmaa tutkitaan pieninä avatar-hahmoina, eli näkymä on erilainen verrattuna tavalliseen kolmannen persoonan vinkkeliin. Avatar-hahmona katsellaan avointa maailmaa, löydetään uusia alueita ja törmätään hirviöihin. Moisessa ei ole mitään uutta varsinkaan japanilaisten roolipelien ystäville. Pahiksien tason näkee selvästi numeroina heidän päänsä yläpuolella. Näin ollen on helppoa selvittää, kenen kimppuun kannattaa hyökätä, ja kenen luota paeta hippulat vinkuen. Välillä kohdataan puhtaimman pahuuden korruptoimia vihollisia, joiden kaataminen tuottaa paljon työtä. Luonnollisesti suorituksesta saatava palkintokin on samaa asianmukaista luokkaa.

Avatar-näkymää käytetään myös Skirmish-kohtaamisissa, joissa päästään ohjaamaan joukkoja taistelukentällä. Ellei karttanäkymässä nappuloiden siirtely strategisesti kiinnosta, voi nämä osuudet suurimmaksi osaksi ohittaa. Sitä paitsi strateginen homman nimi on helposti ymmärrettävä.

Tämä on mainos:
Ni no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant Kingdom

Niin sanottu Kingdom-muoto on koko pelin palkitsevin osuus. Evanin hieman totuttua johtajan rooliinsa ja hankittuaan ystäviä, on aika perustaa Evermore. Omaa valtakuntaa hoidetaan monin tavoin, ja näkymä on sama pieni avatar-tyyli kuin maailmassa samoillessa. Ajan kuluessa kertyy valuuttaa nimeltä kingsguilder, jonka avulla voi rakentaa erilaisia rakennuksia oman valtakunnan alueelle. Tämä kartuttaa samalla vaikutusvaltaa, joka on tietenkin tarpeellista kuninkaalle.

Rahakirstujen täyttymistä odotellessa rekrytoidaan kansalaisia, ja tällöin kuvaan astuvat sivutehtävät. Kansalaisia voi sitten lähettää tehtäviin, jotka sopivat parhaiten heidän kyvyilleen. Esimerkiksi seppä on hyvä laittaa aseita takomaan, ja kokki taasen keittiöön. Alussa asukkaiden älykkyys ei ole kummoinen, mutta ajan kanssa hekin oppivat erilaisia taitoja. Halutessaan voi myös rekrytoida käyttöönsä suoraan veteraaneja, joilla saa melkoisen "boostin" omalle valtakunnalleen. Oman kuningaskunnan hoitaminen on monipuolista ja vaativaa, mutta muiden keskeisten elementtien lailla pelaaja tutustutetaan erilaisiin hienouksiin vähitellen.

Kaikki edellä mainitut osatekijät esitellään ensimmäisen 10 tunnin aikana, ja sen jälkeen aikaansa saa käyttää melkein miten mielii. Halutessaan voi tehdä yksinomaan tarinaa edistäviä päätehtäviä, tai vaikka tutkia maailmaa taistellen pahiksia vastaan. Ni no Kuni II:ssa edistyminen ei tunnu grindaamiselta, joka on usein japanilaisten roolipelien helmasynti.

Itsensä voi pitää kiireisenä myös maailman asukkaille juttelemalla. Heiltä nimittäin aika usein saa pieniä toimeksiantoja tehtäväksi. Hommaa riittää, eikä kohdattavissa sivuhahmoissa tunnu olevan tiettyä itseään toistavaa rakennetta. Kaikilla on oma tarinansa kerrottavanaan, ja osa syventää myös pelaajan tietoja omista matkakumppaneista.

Tarina ja tapa jolla se kerrotaan ovat mahtavia, mutta valittamisen aiheena on ääninäyttely (tai oikeastaan sen puute). Keskeisissä välivideoissa ääninäyttely on mukana, ja se on erittäin onnistunutta. Harmillisesti näiden välivideoiden ulkopuolella luetaan vain suuret määrät tekstiä. Moinen ei tuhoa pelikokemusta, mutta olisi ollut mukava kuulla samaa laadukasta ääninäyttelyä kautta linjan.

Tarinapainotteisuudesta huolimatta pelaajalle jää paljon valinnanvaraa sen suhteen, miten omaa valtakuntaansa pyörittää. Level-5 on kuorruttanut kaiken upealla taiteellisella ilmeellä. Kyseessä ei ole ainoastaan loistava jatko-osa, vaan myös klassikoksi nouseva roolipeli sekä lajityypin faneille että yleensä suurten tarinoiden ystäville.

Ni no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant Kingdom
Ni no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant Kingdom
Ni no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant Kingdom
Ni no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant KingdomNi no Kuni II: Revenant Kingdom
HQ
HQ
HQ
HQ
10 Gamereactor Suomi
10 / 10
+
Tasapainoinen kolmannen persoonan taistelu, kaikki osa-alueet toimivat hyvin sekä yhdessä että erikseen, visuaalinen tyyli, koskettava tarina, mieleenpainuvat hahmot ja tapahtumapaikat, addiktoiva Kingdom-pelimuoto, paljon nähtävää, runsaasti sisältöä
-
Kokonaan ääninäytelty toteutus olisi ollut paikallaan
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Täydentävä mielipide

Leevi Rantala

Ulkoasunsa puolesta kuin suoraan Ghiblin animaatioista temmattu Ni No Kuni II on peli, jonka sisältö ei lopu aivan heti kesken. Pitkän pääjuonen lisäksi tarjolla on runsaasti sivutehtäviä, strategisia taisteluosuuksia ja oman kuningaskunnan mikromanagerointia. Peli tuntuu ajoittain jopa haparoivan ylitsetursuavan sisältönsä taakan alla, sillä kokonaisuus tuntuu erillisistä palasista kasaan ommellulta tilkkutäkiltä yhtenäisen idean suhteen.

Peruspelaaminen koostuu pääasiassa taistelemisesta, mikä ei ole suurimmaksi osaksi huono asia. Vauhdikkaat reaaliaikaiset taistelut tarjoavat silmäkarkkia efektien sädehtiessä ja paukkuessa ruudulla. Ajoittain huomasin kuitenkin toivovani, ettei vihollisia tulisi vastaan ihan niin usein, sillä parhaimmillaan uusi taistelu puhkeaa vain sekuntien jälkeen edellisen päättymisestä. Onneksi tasojen karttuessa heikommat viholliset jättävät seikkailijat suosiolla rauhaan. Taisteluista kertyy kasapäin krääsää, jota käytetään muun muassa sivutehtävien suorittamiseen ja omien varusteiden parantamiseen. Tavaraa vain heitellään koko ajan niin paljon pelaajan kerättäväksi, että sen noukkimiseen puutuu nopeasti. Kun jälleen taistelun jälkeen saa noukkia talteen kivenmurikoita, kasan villaa, 12 kolikkoa ja nipun yrttejä, ei niistä jaksa kauaa innostua.

Strategiset taistelut ovat lopulta hyvin yksinkertaisia kahakoita, eikä pelaajalle jää paljonkaan ajateltavaa. Kunhan muistaa vain yksinkertaisen kivi-paperi-sakset-kuvion, ei näissä voi oikeastaan hävitä. Ellei sitten mene yrittämään runsaasti omaa tasoa kovempaa mäiskintää. Olisin kaivannut jotain lisää tähän pelimuotoon, sillä nykyisellään se tuntuu liian simppeliltä.

Yksi pelin keskeisistä teemoista on oman kuningaskunnan kehittäminen, joka tuntuu kuin ilmaispelin pelaamiselta. Kirstuihin kertyy rahaa tietyllä tahdilla, jota sitten käytetään uusien rakennusten rakentamiseen ja niiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi asesepät voivat kehittää uusia tapoja yhä voimakkaampien varusteiden takomiseksi, mutta näiden uusien taitojen oppiminen vie jonkin verran aikaa. Tuntuu jotenkin hassulta vain käppäillä maita ja mantuja odotellessa, että 40 minuuttia kestävä kehitystyö sitten lopulta valmistuu. Tutkimusta voi vauhdittaa heittämällä mukaan kolikoita, mutta tämä syö sitten rahoja pois muualta. Tämä jos mikä on F2P-peleistä tuttu mekaniikka, mutta onneksi pelin sisäistä valuuttaa ei voi ostaa oikealla rahalla.

Hajanaisuudestaan huolimatta viihdyin kuitenkin melkoisen pitkään Ni No Kuni II:n parissa. Toki alku olisi voinut mennä hieman nopeamminkin, mutta uusien asukkaiden metsästäminen oman kuningaskunnan tarpeisiin koukuttaa tehokkaasti.

8/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
Ni no Kuni muuntuu anime-elokuvaksi

Ni no Kuni muuntuu anime-elokuvaksi

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Ni no Kuni: Wrath of the White Witch menestyi osittain siksi niin hyvin, että Studio Ghibli auttoi pelin välivideoiden toteutuksessa. Lopputulosta verrattiin odotetusti...



Ladataan seuraavaa sisältöä