Phoenix Wright: Ace Attorney Trilogy

Nuoren asianajajalupauksen, Phoenix Wrightin, ensimmäisestä oikeussalitehtävästä on kulunut aikaa yllättävän kauan: peräti 14 vuotta. Koska sarja julkaistiin alun perin vain Nintendon käsikonsoleille, alkaa todellakin olla aika tuoda pelit myös muille alustoille. Phoenix Wright: Ace Attorney Trilogy tekee juuri tämän, tarjoten sarjan kolme ensimmäistä peliä viimein myös televisioihin ja monitoreihin.

Phoenix Wrightin tapaukset ovat edelleen erittäin omaleimaisia näkemyksiä visuaalisista novelleista. Suurin osa ajasta vietetään oikeussalissa, mutta todisteitakin pitää keräillä tasaisin väliajoin, ja toki matkaan mahtuu myös muunkinlaista draamaa. Kovaksikeitetyn Kunnian miehet -henkisen oikeussalidraaman sijasta Phoenixin seikkailut ovat huumoripitoisempia, mutta myös vakavilla sävyillä kerrottuja tarinoita.

Kun kasassa on tarpeeksi tietoa ja todisteita kulloisestakin rikoksesta, itse oikeussalissa syylliset ja syyttömät erotellaan toisistaan keskustelemalla, oikein ajoitetuilla vastalauseilla ja aukottomilla selityksillä. Terävät hoksottimet ovat tarpeen, sillä rikollisen mokomat ovat nokkelia tapauksia, ja oikea vastaus löytyy yleensä vain tarkan harkinnan ja todistusaineiston tarkan tutkimisen jälkeen.

Koska alkuperäinen sarja julkaistiin Nintendon DS-konsoleille, trilogian kääntyminen padimuotoon mietitytti kovin. Pelit nimittäin käyttivät DS:n kahta näyttöä ja kosketusruutua monipuolisesti. Tämä etu näistä versioista tietenkin uupuu. Huoli on turha, sillä Capcom on onnistunut kääntämään pelin käyttöliittymän todella näppärästi uuteen muotoon. Eri valikot löytyvät nappia napauttamalla nopeasti, eikä turhaa kikkailua ole onneksi harrastettu lainkaan.

Samaten myös pelien ulkoasu on kokenut päivityksen. Kannettavien versioiden karua resoluutiota on nostettu ylöspäin ja reunoja pehmennetty selkeästi. Vaikka lopputulos on jokseenkin emulaattorimainen, peliä katsoo television ruudulta ihan mielellään. Sarjan erinomainen musiikkiraita on entisellään ja erittäin mukavaa kuunneltavaa kunnollisista kaiuttimista.

Kolme peliä kestää myös hyvän tovin pelaamista. Jokainen peleistä kestää 10-20 tuntia ja ovat käsikirjoitukseltaan alusta loppuu niin viihdyttäviä, että etenkin ensimmäistä kertaa sarjan syövereihin sukeltavalla on edessään runsaasti hupia. Vastaavasti pelit jo pelanneille tarjolla ei valitettavasti ole mitään uutta, ellei sitten tahdo nostalgiakierrokselle uudella alustalla.

Phoenix Wrightit ovat kestäneet aikaa todella hyvin. Terävä käsikirjoitus ja näppärä pelimekaniikka toimivat pelatessa edelleen hyvin ja viihdyttävästi. Jos pelit eivät vielä ole tuttuja, tämä trilogia kannattaa ehdottomasti napata plakkariin. Phoenixistä on vuosien varrella kehkeytynyt yksi pelimaailman tunnetuimmista hahmoista. Kokoelma kertoo hyvin, miksi.