Gears 5:n moninpeli

Arvioin aiemmin Gears 5:n yksinpelin ja sen varsinaisen tarinan täällä. Nyt on vuorossa se osa-alue, joka pitää pelaavan kansan kiireisenä seuraavien vuosien ajan.

Gears 5:n moninpelin voi jakaa viiteen osaan: 1-3 pelaajan kampanjaan, perinteiseen Versukseen, Hordeen, uuteen Escape-pelimuotoon ja Map Builderiin. Viimeksi mainittu omien karttojen rakentelu on vielä beta-vaiheessa ja ainoastaan Escape-pelimuodossa, mutta sen pitäisi myöhemmin laajeta koskemaan myös Hordea.

Gears 5:n kampanjan voi pelata alusta loppuun kahden kaverin kanssa. Kolmen hengen co-op on Gears-peleille uutta, ja se johtunee siitä, että yhden pelaajan on tällöin omaksuttava leijuvan Jack-dronen rooli. Dronella pelaaminen eroaa merkittävästi perinteisestä Gears-pelaamisesta. Jack on enemmänkin arvokas apuri, ja robotilla pelaaminen on selvästi helpompaa. Itse koin Jackin tylsäksi, ja vaihdoin varsin nopeasti takaisin perinteisiin Gear-sotilaisiin. Kampanjan pelaaminen onnistuu myös jaetulla ruudulla samalla sohvalla, mikä on nykyaikana aina iso plussa.

Isoksi plussaksi on laskettava myös jo Gears of War 2:ssa nähty ominaisuus, joka antaa jokaisen pelaajan valita oma vaikeustasonsa. Näin ollen vähän pelaava voi valita huoletta Beginnerin, kun taas kokenut kettu ottanee Experiencedin tai Insanen. Tällä tavalla kaikilla on hauskaa lähtötasosta riippumatta. Mahtava uudistus on sekin, että kun peliporukassa yksi poimii maasta collectible-esineen, kirjautuu se samalla kaikkien muidenkin poimimaksi.

Moninpelimuodoissa pelattavia karttoja on tällä hetkellä mukava aloitusmäärä, ja "mappeja" tietenkin lisätään mukaan enemmän ajan kuluessa. Maisemissa on ilahduttavasti vaihtelua ja yksityiskohtia. Mielipiteitä jakavia ovat sitten ympäristön vaarat, kuten lujaa huristava juna, tai poloisen pelaajan keskeltä katkaiseva laser. Areenat ovat odotetusti hyvin vahvasti symmetrisiä, eikä niissä ole juurikaan korkeuseroja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kaikenlaisia suojia on sitten senkin edestä. Kartat tuntuvat myös aiempaa hieman isommilta, ja näkyvyys on yleensä varsin pitkä. Tällä tavalla erilaisia tilanteita pystyy ennakoimaan ja syytä onkin, sillä aseet tuntuvat olevan aiempaa tappavampia. Joko niin tai sitten verkkoyhteydet vain toimivat kuten pitääkin.

Lisäksi on mainittava kaksi hienoa lisäystä. LB-napin pohjaan painaessa paljastuu tuttu Tac-Com, joka näyttää nyt myös kartalle sijoitetun aseen paikan ja sekuntimäärän, koska se ilmestyy poimittavaksi. Tac-Comissa saattaa näkyä esimerkiksi boltok-pistoolin kuva ja alati pienenevä sekuntilukema sen alla. Se toinen lisäys on oman nimen vieressä näkyvä ping-luku, jonka avulla pystyy päättelemään, onko odotettavissa verkkoviivettä ja kuinka paljon. Sitä vastoin huonoksi asiaksi on tässä vaiheessa sanottava se, että erilaisiin moninpelitoimintoihin pohjustavat opastusosiot puuttuvat käytännössä kokonaan. Veteraanit toki tietävät mitä tekevät, mutta muille lauseen tai kahden mittainen lyhyt luonnehdinta ruudulla tuskin riittävät. Toki moninpeliä ihmettelemällä pääsee varsin nopeasti jyvälle, mutta mitenkään aloittelijaystävälliseksi ei Gears 5:n käyttöliittymää voi luonnehtia.

Perinteinen 5 vs. 5 -moninpeli on tietenkin Versus, joka on jaettu Quick Playhin ja Rankediin. Nimensä mukaisesti Quick Play tarjoaa nopeaa ja rennompaa menoa, kun taas Ranked-matsi ei edes ala ennen kuin kummallakin joukkueella on oma puoli täynnä ihmispelaajia. Suurin osa veteraaneista pelaa tietysti Rankedia, joten aloittelijoiden kannattanee ottaa ensin tuntumaa Quick Playn puolella.

Rankedin pelimuotoja on jokseenkin vähän, mikä ei välttämättä ole huono asia: King of the Hill, Team Deathmatch, Escalation ja Guardian. Se klassinen "ainoa oikea" pelimuoto Execution puuttuu joukosta kokonaan. Itse pidän tätä hyvänä asiana, mutta en ihmettelisi, jos Execution lisätään mukaan myöhemmin. Moninpelin tuntuma on täsmälleen sama kuin ennenkin, joka on sekä hyvä että huono asia. Toisaalta ohjaus on sulavan silkkistä ja hiottua Gears-toimintaa. Toisaalta seinästä seinään pomppiminen eli niin sanottu "wall bouncing" on edelleen tehokas kikka, ja ennen kaikkea gnasher-haulikko dominoi edelleen suurinta osaa Versus-otteluista pelimuodosta riippumatta. Haulikointia pystyy kyllä sietämään, mutta itse en ole koskaan siitä oppinut erityisemmin pitämään. Toisille taas haulikointi on koko pelin paras osuus.

Menneiden Gears-moninpelien ongelma oli niin sanottu tappojen varastaminen. Toisin sanoen itse sai vain pisteitä, jos joukkuekaveri sai sisään sen viimeisen tapon tuottavan kuulan. Nyt tätä on muutettu, sillä kaikki tappoon osallistuvat pelaajat saavat merkinnän kyseisestä taposta riippumatta siitä, kuka ampuu sen viimeisen laukauksen. Moinen uudistus on tärkeä, sillä vuosien ajan peliporukoissa "kill steal" on aiheuttanut merkittäviä riitoja.

Viidellä pelaajalla aalloittain kimppuun käyviä pahiksia vastaan pelattava Horde on jälleen kokenut uudistuksia ja monipuolistuksia. Ehkä merkittävin on se, että nyt Hordessa ei ole varsinaisia hahmoluokkia. Sen sijaan jokainen valitsee oman henkilöhahmonsa alkuvalikossa, eikä kentällä saa olla kahta samanlaista. Jokaisella pelihahmolla on lisäksi oma hahmonkehityksensä, joten kaikkien tuunaamisessa menee ilta jos toinenkin. Niin ikään erilaisia vaikeustasovariaatioita on mukana aiempaa enemmän. Odotetusti vaikeustason noustessa pelaaminen vaatii viiden hengen joukolta enemmän ja enemmän yhteen pelaamista. Versuksen ohella Horde on perinteisesti pitänyt minut pisimpään Gears of Warin moninpelin parissa, ja samoin käynee myös Gears 5:n kanssa. Horde on mukavaa viihdettä, jossa ei ihan hirveästi tarvitse aivojaan vaivata iltaista rentoutusta etsiessään.

Escape on uusi pelimuoto, ja tarinalliselta idealtaan varsin härski. Siinä rohkea soturi antaa itsensä tulla snatcher-pahiksen syömäksi, ja kaivautuu matsin aluksi swarmien luomasta kotilosta ulos. Sitten on aika laittaa koko hive-pesän myrkyttävä panos maahan, ja paeta vielä uloskin hengissä. Escape muistuttaa hieman Battle Royalen ja Left 4 Deadin sekoitusta. Toisin sanoen kaikki kolme pelaajaa aloittavat käytännössä nollasta, ja aseet on poimittava matkan varrelta miten parhaiten taitaa. Lisäksi takaa hiipivä myrkkypilvi pakottaa jatkuvaan liikkeeseen. Vauhti on valttia, ja melko usein kannattaa jättää taistelu väliin juosten vain eteenpäin. Lopuksi katsotaan pakenemiseen käytetty aika, ja jaetaan palkinnot. Escape on mukava lisä, mutta jatkuva kiire aiheuttaa hammasten kiristystä jokaiselle, joka vihaa videopelien aikarajallisia tehtäviä. Mitään vikaa Escapessa ei kuitenkaan ole, joten aika näyttää, miten hyvin pelaava kansa ottaa sen omakseen.

Viimeiseksi moninpelimuodoksi on laskettava Nintendon Mario Makerin mieleen tuova Map Builder. Kuten jo sanoin, tällä hetkellä omia karttoja pääsee tekemään ainoastaan Escapeen. Kenttä rakennetaan valikoimasta tarjolla olevia palasia, joita on luvattu lisääkin julkaisun jälkeen päivityksien mukana. Oman kentän tekeminen on mukavan helppoa, ja odotetusti sen täydellisen oman areenan tuunailuun pystyy käyttämään erittäin runsaasti aikaa. Käyttöliittymä on vielä sieltä sun täältä kankea käyttää, mutta ideassa on ehdottomasti ainesta. En usko omien kenttien rakentelun kohoavan suureen suosioon ainakaan tällaisessa muodossa, mutta toivottavasti The Coalitionin kehittäjät jatkavat idean jalostamista julkaisun jälkeen, ja viimeistään sitten tulevaisuuden Gears of War 6 -pelissä.

Varsinaisen pelaamisen ohella Gears 5:n moninpelissä pääsee niitä omia hahmojaan muokkaamaan hyvinkin vapaasti. Moinen on erittäin hyvä asia, mutta samalla mukaan kuvaan astuvat mikromaksut. Parhaat tavarat saa tietenkin iron-valuutalla, jota on hankittava oikealla rahalla. Ja hinnat on luonnollisesti asetettu niin, että lisä-ironin hankkiminen on melkein pakollista. Jokainen pelin aloittava saa pohjille 500 ironia, ja oman maansa lipun voi ostaa 700 ironilla. Näin ollen on hankittava viidellä eurolla 500 ironin lisäpaketti, jotta pääsee ostamaan hahmonsa viereen sen oman maan lipun. Ja mikromaksun tekeminen on aivan liian helppoa: 5-20 euroa lähtee omalta luottokortilta 1-2 napinpainalluksella. Loot-laatikoita ei ole, mutta jatkuva kosmeettisiin mikromaksuihin rohkaiseminen masentaa vanhaa veteraania.

Kaiken kaikkiaan Gears of War 5:n moninpeli on monipuolinen, hiottu, toimiva, moderni ja omiaan pitämään pelaavan kansan kiireisenä siihen seuraavan Gearsin julkaisuun asti. Aggressiivinen rohkaiseminen mikromaksuihin masentaa, vaikka varsinaisia loot-laatikoita ei olekaan.