Civilization VI

Civilization-pelisarjasta ei todennäköisesti tarvitse kertoa kenellekään. Lähes 30 vuotta vanha sarja on onnistunut riistämään lukuisten pelaajien yöunet, turmelemaan ihmissuhteet ja auttanut heitä toteuttamaan maailmanvalloitukseen liittyvät fantasiansa. Ja nyt sarjan uusin osa nähdään myös kotikonsoleilla. Mistään uudesta pelistä ei ole kyse, sillä sarjan ensimmäinen PC-versio julkaistiin jo 2016, ja siitä kirjoitetun kattavan arvion voit lukea täältä. Pelin karisma ei ole kuitenkaan haihtunut, joten pleikkarilla ja boksilla pelaavien kannattaa varautua siihen, että peliin tarttuessaan muu elämä uhkaa jäädä pahasti taka-alalle.

Lyhyt kertaus kaikille, joille sarja ei kuitenkaan ole tuttu. Civilization VI:ssa astutaan historiasta tuttujen suurhenkilöiden saappaisiin ja ohjastetaan omaa kansaa läpi vuosituhansien. Aluksi oma valtakunta on vain piskuinen kivikautinen kyläpahanen, mutta vuosien vieriessä siitä kasvaa valtava kuningaskunta. Vuosien vieriessä kehitetään uutta teknologiaa, rakennetaan entistäkin mahtavampia monumentteja oman kansan kukoistuksen kunniaksi, soditaan barbaareja vastaan ja käydään diplomaattisia neuvotteluja muiden kansojen kanssa joko sanoin tai tankein.

Peruspeli toimii samalla tavalla kuten aikaisemmin mainitussa PC-versiossakin, mutta itse testasin peliä lisäosien kanssa. Ne tuovat siihen kyllä reilusti lisää luonnetta tuoden mukaan täysin uusia mekaniikkoja. Kaupungit saattavat vaihtaa puolta, mikäli niiden uskollisuus laskee liian alhaiseksi, merien pinnat saattavat hukuttaa alleen rannikkokaupungit, mikäli ilmakehään puskee liikaa hiilidioksidia, ja diplomatia toimii reilusti aikaisempaa paremmin. Kaikkien näiden ansiosta kokemus on monipuolisempi, mutta samalla myös monimutkaisempi. Pidin muutoksista, ja etenkin diplomatiasta, jossa pelataan nyt grievance-pisteillä, Näitä kertyy aina ilkeistä teoista, ja samalla järjestelmä tuntuu loogisemmalta kuin aiemmin. Runsaasti sotia julistava huomaa nopeasti maailman mielipiteen kääntyvän itseään vastaan. Samaan aikaan sodan julistaminen edellisessä kahakassa menetetyn oman kaupungin takaisin valtaamiseksi ei aiheuta läheskään niin paljon närää. Looginen ja hyvä järjestelmä kaikin puolin.

Lisäosien kanssa Civilization VI:sta tulee kyllä erittäin monimutkainen peli, jonka myötä etenkin ensimmäistä kertaa pelisarjaan tutustuvilla tulee olemaan tukalat oltavat. Erilaisista asioista pitää pitää kirjaa jatkuvasti, eikä kaikkien valintojen seurauksia pysty hahmottamaan ensimmäisten pelien aikana. Mistään aloittelijaystävällisestä pelistä ei siis ole kyse. Konkreettisena esimerkkinä voisi mainita vaikkapa kaupunginosien sijoittelun. Alussa ei välttämättä ole minkäänlaista hajua siitä, millaisia kaupunginosia pelin aikana nähdään, ja mitä pitäisi ottaa huomioon tulevaisuutta ajatellen. Sen myötä voi päätyä rakentamaan vaikkapa ne pyramidit sellaiseen kohtaan, joka olisi ollut otollinen vaikkapa nyt tehdasalueelle myöhemmin. Nämä asiat opitaan kantapään kautta tai netistä etukäteen lukemalla, ja seuraavilla kerroilla kaupunkien optimoiminen menee jo paremmin.
Peli rullaa hyvin konsolilla ja ohjaimen muutamiin nappeihin on saatu ihastuttavasti sovitettua järkevästi tärkeimmät toiminnot. Toki valikkoja joutuu edelleen rullaamaan, mikä kävisi kätevämmin hiirellä ja näppäimistöllä. Toteutus on kaikin puolin kehuttavaa, ja tekstitkin pystyy pääosin lukemaan sohvalla löhöten. Jostain syystä pelin sisäinen Wikipedia, eli Civilopedia, on kirjoitettu äärettömän pienellä fontilla. Ehkäpä kyseessä on lipsahdus, joka korjataan myöhemmin?

Kehuistaan huolimatta Civilization VI:sta löytyy yksi piirre, jonka myötä sitä ei voi suositella varauksetta: sen suolainen hinta. Lisäosien kanssa euroja saa lyödä tiskiin lähes satasen verran. Olisi ollut mukava huomata kehittäjien paketoineen jo nyt julkaistut lisurit samaan pakettiin peruspelin kanssa, jolloin hintalappu olisi ollut siedettävämpi.

Suuresta mittakaavasta ja pitkästä kestosta huolimatta ohjainta on lähes mahdotonta laskea käsistään, sillä aina vuoron tai parin päässä on tapahtumassa aina jotain mielenkiintoista. Tämän myötä nämä muutamat vuorot kasvavat kymmeniin ja illat vaihtuvat öihin. Jossain vaiheessa väsymys pakottaa tallentamaan pelin ja jatkamaan seuraavana päivänä, vaikka juuri nyt olisi parin kierroksen jälkeen saanut valmiiksi taas jotain jännää. Civilization VI on todella koukuttava kokemus myös kotikonsoleilla, jota on ilo pelata sohvalla löhöten.