Bit.Trip Beat

Bit.Trip Beat on hyvä esimerkki siitä, miten vanhoja pelejä yhdistelemällä voi päätyä lopputulokseen, joka on mielenkiintoinen, tuore ja toimiva. WiiWare-kaupasta ladattava peli tarjoaa haastetta takuulla taitavammallekin pelaajalle.

Bit.Trip Beatissa pelaaja liikuttaa Wii-ohjainta kallistelemalla näytön vasemmassa reunassa olevaa mailaa. Ruudun oikeasta reunasta tulee musiikin tahdissa pieniä ja isompiakin neliöitä, jotka pitää pysäyttää mailalla. Välillä neliöt liikkuvat suoraan, välillä vinoon, ja välillä jopa koukkaavat hämäävästi juuri ennen mailaa. Vaikka periaate kuulostaa helpolta, jo ensimmäisen kentän loppupuolella huomaa, ettei Bit.Trip Beatilla oli aikomustakaan tehdä pelin läpäisystä yksinkertaista.

Pelissä on kolme kenttää, joista jokaisen taustalla soi oma kappaleensa. Lähtötilanteessa musiikki ja ääniefektit ovat hyvin yksinkertaisia. Neliöitä lyömällä voi kuitenkin kasvattaa ruudun yläreunassa olevaa mittaria, jonka täytyttyä pääsee Mega-tilaan, jossa sekä visuaalinen että auditiivinen kokemus puhkeaa kukkaansa. Ruudulla vilkkuu runsaasti valoefektejä, ja musiikistakin tulee huomattavasti runsaampaa. Poppi pysyy kuitenkin edelleen konemaisena, eli suuria sinfoniaelämyksiä halajavat joutuvat kääntymään PSN-peli Flowerin puoleen.

Vastaavasti jokaisesta ohi menneestä neliöstä rokotetaan kasvattamalla ruudun alareunan mittaria. Mittarin täyttyessä Mega-tilasta tipahtaa normaalitasolle, tai vastaavasti normaalitasolta Nether-tilaan. Nether-tilassa ruutu muuttuu mustavalkoiseksi, ja ainoat ääniefektit ovat mailan ja neliön törmäyksestä kuuluvat plip-äänet. Kadotuksesta täytyy taistella tiensä takaisin ylös, tai muuten korjaa kuolema.

Vaikka kolme kenttää kuulostaa vähältä, ei Bit.Trip Beat ole lyhytikäinen peli. Pelin läpäiseminen vaatii taatusti sekä aikaa että hermoja, ja huippupisteiden jahtaaminen pidentää pelin elinikää läpäisemisen jälkeenkin. Kuuden euron hintaisen pelin hinta-laatu-suhde on kiitettävän korkea.

Graafisesti Bit.Trip Beat on yksinkertaisen toimiva. Mega-tilassa välkkyvät värit voivat aiheuttaa päänsärkyä herkemmille pelaajille. Huomasin itsekin pidempien sessioiden jälkeen, että silmissä sirisi. Äänimaailmassa puolestaan olisi hieman parannettavaa. Nether-tilassa pelkistetty piipitys on perusteltua, mutta perustilassa musiikki on vähän turhan yksinkertaista. Mega-tilaan päästyään biittien tahtiin jammailee mielellään, mutta meno jää silti hieman vaisuksi.

Bit.Trip Beat on pitkästä aikaa rehellisen haastava peli. Sen ei tarvitse huijata tarjotakseen pelaajalle vaikean vastuksen. Välillä peli suorastaan ilkkuu pelaajan vajavaisille motorisille taidoille hankalilla kuvioilla, mutta kun pitkän harjoittelun jälkeen viimein selvittää vaikean kohdan, on fiilis mahtava.

Bit.Trip Beat on ehdottomasti WiiWaren parhaimmistoa ja kuuluu jokaisen rytmipeleistä pitävän Wii-pelaajan pelikokoelmaan.