Suomi
Gamereactor
arviot
Daymare: 1998

Daymare: 1998

Päiväjäinen 90-luvun malliin on harmitonta viihdettä

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä.

90-luvulla Resident Evil -pelit veivät kauhupeligenreä aivan uuteen suuntaan. Toki vuosikymmeneen mahtui muitakin omaperäisiä yrityksiä, mutta monet juuri pyrkivät lainailemaan Capcomin klassikoista sen minkä ennättivät. Aika pitkälti samoilla apajilla on myös Invader Studios uutukaisellaan Daymare: 1998. Miten nykypäivän päiväjäinen vertautuu yli kahdenkymmenen vuoden takaiseen pelottelugenreen?

Biologisen aseen pääseminen vapaaksi muuttaa pienen kaupungin kertaheitolla zombientäyteiseksi painajaiseksi. Tilanteen hallintaan saaminen vaatii nopeita toimenpiteitä, ennen kuin uhka leviää laajemmalle. Hengissä säilyminen ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys, sillä kuolema vaanii jokaisen nurkan takana.

Tarina on ihanan paksua siirappia jokaista kliseetä myöten. Odotetusti dialogi on juuri niin tökeröä, kuin sen ulosanti on puisevaa. Mielenkiintoisesti kuitenkin pelataan kolmella eri hahmolla, jotka auttavat antamaan hieman erilaista näkökulmaa tapahtumiin ja yleisiin toiminnan motiiveihin. Tarina on kuitenkin, kaukaa nähtävistä käänteistä huolimatta, varsin suoraviivaista etenemistä toiminnallisesta tapahtumasta toiseen.

Daymare: 1998Daymare: 1998
Tämä on mainos:

Pelaaja pääsee tiirailemaan zombihyökkäystä kolmannen persoonan perspektiivistä. Ohjaus tapahtuu tyypilliseen tapaan tatista, ja pelaajan liikunnallisiin lisäominaisuuksiin lukeutuvat varsin kepeä hölkkäily ja nopea 180 asteen käännös. Zombien väistely tuleekin tarpeeseen, sillä ammuksia ei jaella kuin suklaata pääsiäisenä. Jos kuitenkin onnistuu haalimaan arsenaalia, hahmo kykenee kantamaan mukanaan kolmea tussaria, jotka vaihtelevat erilaisista käsiaseista haulikkoon. Mukaan reppuun mahtuu rajallisesti ammusten lisäksi myös erilaisia energiaa nostavia ja äkillisiä buusteja antavia piristeitä ruiskujen ja eväiden muodossa.

Jos nyt varsin tönkkö hahmon liikuttelu ei vielä pääse pelaajan ihon alle, sen varmasti tekee järkyttävän huonosti suunniteltu tavaroiden, käsittely ja tarkemmin ottaen vielä aseen latailu. Aseen nimittäin voi ladata ainoastaan, jos pelaajalla on ylimääräinen lipas mukanaan. Ihan sama vaikka kantaisi mukanaan ostoskärryllisen täysiä ammuslaatikoita, niitä ei voi hyödyntää kädessä pidettävään aseeseen ilman ylimääräistä lipasta. Tavaraluettelossa ammuslaatikolla voi täyttää tyhjään lippaan, jonka taas voi vaihtaa aseessa olevaan lippaaseen nappia painamalla. Haulikko on tässä poikkeus, mikä hyväksyy latauksen suoraan ammuslaatikosta. Voin kuitenkin luvata, että tavaraluettelorämppäystä riittää yllin kyllin käsiaseiden parissa, jos vain muistaa pitää tyhjiä lippaita mukana, joita saattaa löytää lojumasta kentistä.

Zombiuhkien väistelyn ja eliminoimisen lisäksi pelissä eteneminen vaatii jonkin verran hoksottimia. Suoraviivaista ja putkimaista etenemistä rajoitetaan vähän väliä eteen tulevilla pulmilla. Lähinnä erilaisten koneiden käynnistelyä vaativat pulmat ovat vaikeudeltaan keskiluokkaa, vaikkakin osa aivopähkinöistä tuntuu epäreilun vaikeilta ilman selkeää opastusta. Kuitenkin pulmaan kuin pulmaan ratkaisu löytyy aina läheltä, ja meno pysyy kohtuullisen sujuvana kautta linjan.

Daymare: 1998Daymare: 1998
Tämä on mainos:

Graafisesti Daymare: 1998 on kuin ummehtunut pölähdys 90-luvun tähtihetkiä moderneilla mausteilla. Pelihahmojen kasvot ovat kuin tussein koristeltuja pahvilaatikkoja, ja niiden erottaminen toisistaan on ehkä yksi pelin vaikeimmista tehtävistä. Jos hahmojen suut nyt edes liikkuvat, ei tarvitse pelätä, että ne menisivät synkassa puheen kanssa. Myös liikkumisanimaatiot ovat kuin seuraisi heinäseipäiden huojumista tuulessa. Tekstuurit ovat yleisesti suttuisia, eikä malleihinkaan ole liikaa polygoneja upotettu. Vaikkakin maailman tavarat ovat täysin staattisia, niitä on sentään kylvetty kohtuullisen monipuolisesti saaden alueet näyttämään uskottavilta. Myös erilaisia efektejä on lisätty dynaamisista varjoista heijasteleviin pintoihin. Myös raajojen irtoaminen haulikolla mossauttaessa on varsin hupaisaa ja tervetullutta. Tästäkin huolimatta, ei pelillä pitäisi olla mitään syytä ladata tekstuureja pintoihin vähän väliä autuaan myöhässä jättäen objektit suttuiseksi. Muutenkin pientä tökkimistä on havaittavissa siellä täällä, vaikka pelasinkin Xbox One X:llä. Optimointi on siis jätetty selkeästi puolitiehen.

Erityismaininta pelin ilmeestä tulee pelintekijöiden vahvasta populaarikulttuurin tietämyksestä ja käyttämisestä. Daymare: 1998 on nimittäin pullollaan erilaisia viitteitä klassisiin elokuviin vuosien varrelta. Mainittakoon nyt esimerkiksi Robocop-elokuvasta (1987) tutun OCP-logon mukaisesta pelin latausmerkistä tai Total Recalissa (1990) nähdyistä "Kuato Lives" -tägeistä seinissä. Näkyvyyttä saavat erilaisissa muodoissa muun muassa myös The Shining (1980), The Matrix (1999) ja Terminator 2 (1991), joten kanssanörtin suu menee messingille harva se hetki pelatessa.

Äänipuoli on myös varsin 90-lukuinen ääninäyttelyn ollessa huvittavan jäykkää ja ylilyövää. Ääniefektejä on käytetty maltillisesti, ja esimerkiksi aseet poksuvat kuin nallipyssyt konsanaan. Olioiden murahtelussa on kuitenkin kivasti luonnetta ja varsinkin musiikit ovat yllättävän tunnelmalliset ja jännitystiloja vahvistavat.

Daymare: 1998Daymare: 1998

Daymare: 1998:n idea on varsin veikeä. 90-luvun peleissä oli omaperäistä tunnelmaa, joten miksi ei yrittäisi saada tätä samaista taikaa myös moderniin pelikokemukseen. Pieneksi häkellykseksi pelin tunnelma onnistuu kuin onnistuukin palauttamaan minut vuosikymmenten päähän. Tuttu hytinä ohjain kädessä on palannut. Huomaan pelkääväni jokaista kentässä näkyvää liikahdusta tai ääniefektiä, koska hahmoni energiat ovat pahasti punaisella ja ammukset lopussa. Invader Studios on tosin tuntunut tekevän kaikkensa ja enemmänkin autenttisen ysärifiiliksen eteen, sillä pelistä löytyvät surullisen kuuluisa jäykkä liikkuminen, kauhea aseiden latausmekaniikka ja erityisen rujot grafiikat. Mutta voisiko juuri tämä ollakin se 90-luvun salainen soossi? Hiukan kuitenkin kummastuttaa, että tyylittely viedään niin sanotusti liian pitkälle, vai eikö tekijöillä oikeasti ole taitoa? Niin tai näin, on Daymare: 1998 yleisesti kuitenkin varsin harmitonta viihdettä.

Daymare: 1998Daymare: 1998
HQ
HQ
HQ
06 Gamereactor Suomi
6 / 10
+
(Ysäri)tunnelma, sujuva eteneminen, populaarikulttuuriviittaukset
-
Kauhea aseiden latausmekaniikka, rujot grafiikat, optimoinnin puute
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
GR Livessä tänään Daymare: 1998

GR Livessä tänään Daymare: 1998

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Invader Studiosin kauhupeli Daymare: 1998 innoittuu wanhan hywän ajan kauhupeleistä, ja Gamereactorin arvion pääsee lukemaan täältä. Nyt pelätään perjantain kunniaksi GR...



Ladataan seuraavaa sisältöä