Suomi
Gamereactor
arviot
Xenoblade Chronicles: Definitive Edition

Xenoblade Chronicles: Definitive Edition

Paluu tulevaisuuteen

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Xenoblade Chronicles herättää monessa Wii-konsolin omistajassa lämpimiä muistoja - vuonna 2010 ilmestynyt roolipelieepos kuuluu Wiin pelivalikoiman ehdottomiin huippuhetkiin, vaikka lännessä liikkuneiden vaatimattomien painosmäärien takia Shulkin ja kumppaneiden seikkailuihin liittyminen olikin vähän haastavaa. Vuonna 2015 Xenoblade Chronicles livahti ilmeisen onnistuneena taskuversiona Nintendo 3DS -käsikonsolin väkevimmälle versiolle, ja nyt pelikesä 2020 on pyörähtämässä käyntiin Switchille julkaistavan Xenoblade Chronicles: Definitive Edition -laitoksen voimin. Roolipeliveteraanit pysyvät nostalgiahyrinöissään hereillä, sillä erinomaisen pääseikkailun ohella pakettiin on ujutettu laaja Future Connected -lisäosa, jonka myötä pelaamisen määrä liikkuu jossain 100-150 pelitunnin välillä.

Xenoblade Chronicles sijoittuu näyttävään maailmaan, joka elää ja hengittää kahden jähmettyneen titaanin pinnalla. Ihmisten piskuiset siirtokunnat yrittävät Bionis-jättiläisen jalan suojissa pitää pintansa Mechonis-titaanin puolella säksättäviä vihamielisiä robotteja vastaan. Helpottavan pitkä rauhanaika päättyy luonnollisesti heti Xenoblade Chroniclesin alussa, kun päähenkilö Shulkin siirtokunta joutuu verisen hyökkäyksen kohteeksi. Shulk lähtee Reyn-kaverinsa kanssa kosto mielessään kipuamaan suureen ja vaiherikkaaseen seikkailuun. Kostoretki muuttuu roolipeleille tyypillisesti käänteitä pursuavaksi maailmanpelastustarinaksi, jossa punaisella Monado-taikamiekalla on oma salaperäinen roolinsa. Filosofisen eeppisiä kierroksia ottava tarina villiintyy loppupuolella miltei Shin Megami Tensei -sarjan sfääreihin pohtiessaan suuria olemassaolon kysymyksiä.

Xenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive Edition

Juoni käynnistyy japanilaisten roolipelien mittapuulla varsin ripeästi, ja juttu kulkee luontevasti eteenpäin runsaiden välianimaatioiden muodossa - meininki on elokuvamaisen nopean ja tyylikkään kuvakerronnan ansiosta todella mieluisaa ja näyttävää katseltavaa. Alkuperäinen Xenoblade Chronicles jäi Wii-konsolin vähäisten teknisten hevosvoimien takia kauniisti sanottuna kulahtaneen näköiseksi kokonaisuudeksi, mutta Definitive Edition lorauttaa klassikkopelin päälle uuden kerroksen maalia. Harmi vain, että visuaaliset osa-alueet on puunattu edustuskuntoon hivenen epätasaisesti.

Tämä on mainos:

Alkuteoksen hahmosuunnittelu on ottanut askeleen animehenkisempään tyylisuuntaan, ja ainakin omaa silmääni miellyttävän muuttumisleikin kokeneet sankarit näyttävät silti tutuilta suosikeilta; alkuteoksessa olkitukkamaisesti harottanut Shulkin kuontalo on saatu vihdoin kammattua kuosiin. Pelaajan ostamat ja löytämät uudet varusteet muuttavat tuttuun tapaan sankareiden ulkonäköä, ja uusien alueiden vaatekerrat eroavat näyttävästi toisistaan luoden kullekin Bioniksen ja Mechoniksen seudulle omanlaistaan kiinnostavaa identiteettiä. Näyttäviä välianimaatioita voi katsella päävalikon Event Theatre -tilassa, jossa omiin lukuihinsa jaetut välinäytökset on helppo silmäillä läpi kerratakseen juonen viimeisimpiä tapahtumia, mikäli päätarinassa etenemisestä on päässyt vierähtämään tovi. Ääninäyttely pelittää tuttuun tapaan niin alkuperäisellä japaninkielisellä kuin rennolla aussiaksentilla höystetyllä englanninkielisellä ääniraidalla.

Hahmoja on kuitenkin ehostettu ainoastaan välianimaatioihin, ja kentällä liikuttaessa Xenoblade Chroniclesin ikä tulee sille yksinkertaisten hahmomallien muodossa puhumattakaan definitiivisen version onnettomasta piirtoetäisyydestä. Maastosta puskee ruohoa ja muuta kasvillisuutta vain sankarijoukkueen välittömässä ympäristössä, ja mikäli pelaaja nostaa kameran yläilmoihin, paljaat maat ja mannut erottuvat vaikuttavan kokoisista maisemista ikävän näköisesti. Vuorokaudenaikojen vaihtelut tähtitaivaisine öineen ja aurinkoisine päivineen ovat kaunista katseltavaa, ja laajuudellaan edelleen ällistyttävät alueet pursuavat kiitettävästi elämää metsästettävän faunan ja keräiltävien kukkien ja ötököiden muodossa.

Xenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive Edition

Kahden titaanin pinnalla kuhiseva ja kihisevä pelimaailma ei ole menettänyt vaikuttavuuttaan, vaan väri- ja maisemasuunnittelultaan omintakeiset ja kiinnostavat miljööt pursuavat tuttuun tapaan tekemistä ja näkemistä. Yksinkertaisen grafiikan ansiosta latausajat pysyvät ihailtavan lyhyinä, mikä sopii kannettavaan pelaamiseen mainiosti - alueet ovat täynnä pikamatkustamisen mahdollistavia maamerkkejä, joiden välillä sukkuloimisen ansiosta sivuhommien nopea tekeminen luonnistuu. En kokenut Switchin oman ruudun olevan liian pieni näyttämö suurelle seikkailulle, vaan vapaasti säädeltävän kameran ansiosta pelaaja voi kätevästi muuttaa pelissä näkökenttäänsä sen mukaan, tapahtuuko pelaaminen konsolin omassa räppänässä vai isommalla näytöllä. Toimivuutensa aikoinaan sekä televisiossa että käsikonsolin ruudulla osoittanut seikkailu löytää onnistuneesti uuden kodin Nintendon hybridikonsolilta. Havaitsin kuitenkin ennakkokappaletta tahkotessani ennen kaikkea kannettavassa muodossa ruudunpäivitysongelmia isommissa taisteluissa ja komeimpien maisemien keskellä - jälkimmäisiä näkymiä ihastellessa pelin yskiminen syö tunnelmaa harmittavan tehokkaasti. Toivottavasti julkaisun jälkeiset päivitykset vetreyttävät pelin pyörimistä sulavammaksi juuri kannettavassa muodossa, sillä telakassa hyrisevä Switch pyörittää tällä hetkellä Xenoblade Chroniclesia huomattavasti tasaisemmin.

Tämä on mainos:

Ensisilmäyksellä kaaottiselta heilunnalta näyttävät taistelut ovat puolestaan kokeneet pieniä mutta pelielämystä melkoisesti parantavia uudistuksia. Homma etenee tuttuun tapaan niin, että hahmot lasauttelevat mittelöissä perushyökkäyksiä ilman erillisiä käskyjä, ja pelaaja käynnistää ruudun alaosan valtaavasta leveästä valikosta tilanteeseen sopivia erikoisliikkeitä - mikäli Shulk on hyvissä asemissa käyttääkseen sivusta tuhoa tekevää hyökkäystä, kuvakkeen päälle ilmestyy kätevä huutomerkki ilmoittamaan mahdollisuudesta tarttua otolliseen hetkeen. Kyseisen apuominaisuuden saa muiden selkeytettyjen infografiikoiden tavoin ruudulta pois, mikäli pelaaja niin haluaa, mutta ainakin itse koin taisteluvalikkoon pärähtävien huutomerkkien tekevän vauhdikkaista taisteluista myös pelattavuudeltaan entistä mieluisampia. Nämä oikeassa kohdassa oikeaan aikaan toteutetut erikoishyökkäykset tuottavat vahingon ohella löpöä erikoisliikemittariin, jonka täytyttyä pelaaja voi ketjuttaa taistelutovereiden taitoja tuhoisiksi hyökkäyssarjoiksi, jotka ovat kullanarvoisia ennen kaikkea pitkissä ja eeppisissä pomotaistoissa.

Alkuperäisen Xenoblade Chroniclesin yläreunan vallannut oranssi nuoli, joka sojotti kaikkea muuta kuin hienovaraisesti tekemistään odottavan tarinatehtävän suuntaan, on korvattu nyt pelin karttoihin ilmestyvänä GPS-henkisenä polkuna, jota pelaaja voi milloin tahansa lähteä seuraamaan pääjuonta jatkaakseen. Sivuhommien tehtävänannot taasen näkyvät kartalla punaisina ja sinisinä huutomerkkeinä - näin ollen pelaaja voi käydä mukavasti keräilemässä haluttuja esineitä tai kalttaamassa harvennustaan odottavia vihollislaumoja. Yksinkertaiset mutta sujuvat muutokset seikkailussa ja tehtävien suorittamisessa olivat miellyttävä yllätys, jonka myötä valtavan kokonaisuuden tahkoaminen etenee entistä sutjakammin.

Paikallisten elämänmuotojen kanssa mittely ei ole erityisen helppoa, vaan alueet ovat täynnä voimakkaita ja valtavia petoja, joita vastaan pelaajan joukoilla ei ole välttämättä mitään mahdollisuuksia ainakaan ensikohtaamisella. Haastetta kaipaaville Xenoblade-konkareille on tarjolla Expert Mode -tila, jossa kiivaaseen tahtiin laariin satavia kokemuspisteitä voi siirtää sivuun tasonnousujen sijaan - taitoja ja onnea voi käydä siis kokeilemassa nyyppähahmoillakin, jos niin haluaa. Mukaan on ängetty myös aikarajoitteisia taisteluhaasteita, joiden selvittämisestä palkitaan uusilla releillä sekä mielenkiintoisella sivujuonella, jonka jahtaamisen ja löytämisen ilon jätän uskaliaimpien pelaajien riemuksi.

Xenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive Edition

Xenoblade Chroniclesin siirtokunnat ja muut asuinalueet pursuavat monenmoisia sivuhommia. Tekemisen määrä alkaa huimata pelaajaparan päätä jo pelin alkumetreillä, kun tarjolle ilmaantuu mineraalien louhimisen ja jopa jälleenrakentamisen kaltaisia sivuprojekteja. Tiedon määrä on melkoinen, ja jos ja kun jotain menee hilseen yli, lisätietoa löytyy pelin mukavan selkeästi organisoiduista tutoriaalikansioista. Esineiden keräämiseen ja vihollisten tappamiseen keskittyvät hommat aktivoituvat tehtäviksi aina uudelle alueelle siirryttäessä, ja ne tekevät vieraiden nurkkien tutkimisesta entistä kiinnostavampaa. Sitä vastoin runollisemmin nimetyt oheistehtävät tarjoavat usein vähän enemmän tarinallista sisältöä, ja niiden avulla käydään läpi asutuskeskuksen hahmojen välisiä suhteita. Näitä isompia tehtäväketjuja ratkoessaan voi ajoittain jopa vaikuttaa homman lopputulokseen Monadon aktivoituvien erikoisvoimien avulla - isompien sivutehtävien valinnanvapaus ja syvyys tuovat suorasukaiseen tehtäväsuunnitteluun kivasti vaihtelua, vaikkei lopputuloksilla olekaan vaikutusta päätarinaan.

Sitä vastoin sankarien keskinäisiä välejä voi kehittää ja syventää Hearts-to-Hearts -hetkien varjolla, joiden aikana hahmot voivat verestää vanhoja keskinäisiä muistojaan tai hieroa uusia tuttavuuksia. Lopputuloksena pelaaja voi kasvattaa ystävystyneiden hahmojen kykypuita niin, että niiden oksille ilmestyy tovereilta saatuja uusia ominaisuuksia. Hahmonkehityksessä riittää perehdyttävää ja säädettävää, ja kiinnostavasti käsikirjoitetut ja jopa herkät hetket tuovat toivottua vaihtelua ja uusia tasoja eeppiseen päätarinaan. Xenoblade Chronicles malttaa pääosin pysytellä kaukana esimerkiksi Dragon Quest -henkisestä häröilystä, ja lopputuloksena on varsin kiinnostava kokonaisuus, joka ei pelkää käsitellä pelkojen, traumojen tai sotauupumuksen kaltaisia rankkojakin teemoja.

Xenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive Edition

Edelleen erinomaisesti pelittävän Xenoblade Chroniclesin tarinaa jatkava Future Connected -lisäosa on ollut ainakin itselleni pelipaketin suurin ja kiinnostavin kysymysmerkki. Kulttiklassikon viitan harteilleen saaneen seikkailun jatkaminen ja laajentaminen on haastava tehtävä, jossa tekijät ovat kuitenkin onnistuneet parista riskaabelimmasta suunnitteluratkaisusta huolimatta. Lisäseikkailuun pääsee loikkaamaan milloin tahansa päävalikon "Extra Story" -väliotsikon alta, ja Future Connectedin asetukset ja tallennustiedostot on lajiteltu täysin omaksi kokonaisuudekseen; pääpeliä ja lisäosaa voi siis pelata vaikka rinnakkain, jos siltä tuntuu. Future Connectedin korkkaamiseen ei siis vaadita alkuperäisen Xenoblade Chroniclesin läpipelaamista, mutta suosittelen sitä lämpimästi: lisäosa sukeltaa nimittäin sen verran syvälle pääpelin loppupuolen tapahtumiin, että uudesta peliannoksesta saa ehdottomasti eniten irti, mikäli alkuperäisen Xenoblade Chroniclesin tapahtumat ovat tuttuja.

Future Connected alkaa vuosi Xenoblade Chroniclesin tapahtumien jälkeen, ja tuhoisan loppukliimaksin seuraukset ovat välittömästi näkyvissä. Teknisesti edistynyt High Entia -kansa yrittää epätoivoisesti koota rivejään ja rakentaa uutta maailmaa, ja Melia-prinsessa ja Shulk saapuvat Bioniksen olkapäälle selvittämään, mitä High Entia -siipiveikkojen sivistyksestä olisi pelastettavissa. Melia astuu luontevasti Future Connectedin keskushenkilön saappaisiin omine toiveineen ja pelkoineen - suru menetyksistä ei ole hellittänyt, mutta samalla pitäisi tasapainoilla hallitsijan ja uudelleenrakentajan kaksoisroolissa uudessa maailmassa. High Entioiden ja muiden selviytyjien hajanaiset joukot ovat levittäytyneet Bioniksen olkapäälle, ja kullakin taholla on omat näkemyksensä sekä mahdollisesta tulevaisuudesta että Melian roolista paremmassa huomisessa.

Future Connected pureutuu kiinnostavasti alkuperäisen Xenobladen loppupuolella virinneisiin filosofisiin aatoksiin, jotka ovat muuttaneet pelimaailmaa ja sen asukkaita. Meliaa ja tämän toiveikasta epävarmuutta avataan kiitettävästi lisäseikkailun edetessä, ja myös alkuperäisen pelin tapahtumia valotetaan kiinnostavasti mehevien käänteiden ja kiinnostavien yllätysten muodossa. Future Connectedin myötä pelaaja saa käskytettäväkseen kaksi uutta hahmoa, jotka osoittautuvat kumpainenkin monipuolisemmiksi tuttavuuksiksi kuin mitä olisin uskaltanut toivoakaan. Reyn ja muut vanhat tutut on puolestaan hyllytetty tästä lisäseikkailusta, mikä ehkä vähän ihmetyttää Future Connectedin alkupuolella; myös mukana roikkuva Shulk jää nimittäin Melian ja uusien tuttavuuksien varjoon Future Connectedin päätarinan näytöksissä - kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea Melian tarina. Toisaalta taas Shulk pääsee virittelemään välejään Meliaan ja muihin Heart-to-Heart-keskusteluja muistuttavissa Quiet Moments -fiilistelyissä, joiden ansiosta kulttihahmoksikin noussut Shulk onnistuu kahmimaan itselleen mielekästä ja kiinnostavaa ruutuaikaa. Nämä dialogikeskustelut lähinnä syventävät pelihahmoja, mutta niiden merkitys ei ole ollenkaan niin suuri kuin pääpelissä.

Hahmonkehityksen määrää ja pelimekaniikkojen moninaisuutta on karsittu Future Connectedissa pääpeliin nähden. Hahmojen välistä kiintymystä ei enää mittailla tai seurailla, eikä hahmojen toisiinsa versovia kykypuita voi enää kasvattaa samaan malliin. Monadon kaikki supervoimat eivät ole nekään enää pelaajan käytössä, mikä tuntuu perustellulta alkuperäisen Xenobladen tarinan tuntien. Myös kolmen hahmon tuhoisat yhteishyökkäykset ovat historiaa, ja niiden tilalla on hieman erikoinen temaattinen uudistus.

Xenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive Edition

Pikkuiset Nopon-olennot ovat muiden pelimaailman rotujen tavoin kiinnostuneita Bioniksen olkapään salaisuuksista, ja Melia ja Shulk kohtaavat palleromaisia, pulaan joutuneita Nopon-tutkimusmatkailijahahmoja siellä täällä. Sivuhahmoja on piilotettu sinne tänne Bioniksen olkapäälle, ja pinteessä olevia noponeita yhyttää luontevasti viimeisimmän tarinatehtävän lähistöltä. Kun pelaaja on pelastanut uusimman Nopon-seikkailijan pinteestä, tutkimusmatkailija liittyy mukaan sankareiden joukkoon, ja pian kolmen päähahmon perässä viilettääkin kokonainen joukko-osasto Nopon-tyyppejä lippuineen ja varusteineen.

Eriväristen lippujen alla viilettävät Nopon-seikkailijat jakautuvat keskenään eri ryhmiin, jotka luonnollisesti voimistuvat väkimäärältään ja voimiltaan uusien jäsenten keräämisen myötä. Erikoisliikemittarin täytyttyä pelaaja voi valita, minkä erikoisliikkeen haluaa Nopon-osaston tekevän: valittavana on esimerkiksi joukkorynnäkkö suuremman vihollislauman kimppuun tai keskitetty, voimakkaampi hyökkäys yksittäisen vihollisen niskaan.

Xenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive Edition

Future Connectedin muutokset eivät ole erityisen vallankumouksellisia tai kokonaisuutta liiaksi muuttavia, mutta Future Connected tuntuu kuitenkin omalta, pääpelistä erillään olevalta kokonaisuudelta. Pelaamisen suoraviivaistaminen ei ole heikentänyt kokonaisuutta, saati tehnyt Future Connectedista kevyempää seikkailua, vaan tarinallista syvyyttä riittää kyllä yhtä paljon kuin uskalsin odottaakin. Laaja ja monelle tasolle levittäytyvä Bioniksen olkapää tarjoaa niemennotkoineen ja luolineen löydettävää ja seikkailtavaa mittakaavassa, joka tuo mieleen kolmos-Witcherin Blood and Wine -lisäosan laajuuden. Nopon-tutkimusmatkailijoiden kohtaaminen ja auttaminen muodostaa ainakin omasta mielestäni luontevan punaisen langan kokonaisuudelle ja motivoivan syyn alueiden perusteellisemmalle tutkimiselle.

Xenoblade Chronicles: Definitive Edition tuo eeppisen, tunnelmallisen ja ihastuttavan roolipeliklassikon Switchille - uudistusmieliala voisi näkyä perusseikkailun puolella toki voimallisemminkin, mutta uusia tarinallisia teemoja ja pelillisiä ideoita pursuava Future Connected paikkaa tilannetta erittäin onnistuneesti. Erinomaisista roolipelattavaa kaipaaville Switch-omistajille on luvassa melkoisen tuhti annos kesäpelattavaa, joka ei taatusti jätä kylmäksi Suomen suvenkaan keskellä.

Xenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive EditionXenoblade Chronicles: Definitive Edition
HQ
HQ
HQ
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Tarina, kiinnostavat ja syvälliset hahmot, tekemisen määrä, kiinnostavat ja monipuoliset ympäristöt, asetusten monipuoliset säätömahdollisuudet, yksinkertaiset ja toimivat uudistukset, Future Connected -lisäosan laadukkuus ja tarinalliset ansiot
-
Ehostuskerrosta vaille jääneet paljaat ympäristöt, ruudunpäivitysongelmat kannettavassa muodossa
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

1
GR:n joulukalenteri, 12. luukku

GR:n joulukalenteri, 12. luukku

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Joulukuu on taas täällä. Se tarkoittaa tietenkin myös joulukalenteria, jonka kisoista on mahdollista voittaa toinen toistaan mukavampia palkintoja. Jouluaattona...



Ladataan seuraavaa sisältöä