The Curious Tale of the Stolen Pets

Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä.

VR-pelimaailma pursuaa ensimmäisen persoonan räiskintöjä, simppeleitä kauhupelejä ja mätkintää. The Curious Tale of the Stolen Pets menee täysin toiseen äärilaitaan simppelillä, värikkäällä ja rennolla pulmanratkonnallaan.

Stolen Pets alkaa, jatkuu ja loppuu pelaajan isoisänä esiintyvän äänen punoessa tarinaa pelaajan ja tämän siskon lomanvietosta, yhdessä olosta ja ilmeisen jatkuvasta tappelusta. Nämä lomanviettopaikat toimivat samalla kenttinä, jotka leijuvat ilmassa pelaajan pyöriteltävinä. Isoisän kertomus on hieman ärsyttävällä tavalla saarnaava, eikä se päädy mihinkään jännittävään tai odottamattomaan lopputulokseen.

Jokainen pieni leijuva saari on kuin pienoismaailma laskettelukohteesta, rantalomasta ja sen sellaisesta. Kaikki ovat täynnä erilaisia yksityiskohtia ja pelaajan manipuloitavissa olevia laitteita, vipuja, nappeja, ovia ja niin edelleen. Nimen mukaiset lemmikit on piilotettu pitkin poikin saarta, ja pelaajan tehtävänä on keksiä, mistä ne löytyvät, miten ne saa houkuteltua esille, tai miten lemmikin saa ulos lukitusta laatikosta. Peli on hyvin puhdasta ongelmanratkaisua alusta loppuun, jossa vaikkapa kentästä löytyvät rattaat pitää asettaa toisaalla oleviin keppeihin, joiden avulla vinssillä voi nostaa kolmannen asian ylös. Pulmat eivät ole erityisen vaikeita muutamaa puhtaasti bongaamista vaativaa juttua lukuun ottamatta, ja läpi pelaa helposti yhden päivän aikana, vaikka keräisi kaikki kenttiin piilotetut kolikotkin.

Oculus Questilla pelattuna piirrosmainen ja värikäs tyyli toimii hyvin. Mitään efektien ilotulitusta ei ole mukana, mutta dioraamamaiset maisemat toimivat mallikkaasti pelaajan pyöritellessä saarta ympäri liikeohjaimilla ja etsiessä seuraavan pulman ratkaisua. Joidenkin kohteiden manipulointi on hieman kankeaa, ja eri esineet on turhan helppo tiputtaa käsistään, jolloin ne ilmestyvät alkuperäiseen paikkaansa eivätkä esimerkiksi pelaajan inventaarioon tai jää leijumaan paikoillaan. Liikepahoinvointia peli ei tuota juuri ollenkaan, mitä nyt saaren liikuttelu ylös alas tuntuu joskus aavistuksen "jännältä" päässä kun keho ei liiku mukana. Questin vapaa liikkuvuus toimii erinomaisesti pientä saarta kierrellessä, sillä pelaaja voi hyvin kävellä itse sen ympäri. Wintergatanin säveltämä rento taustamusiikki täydentää rauhallista tempoa ja pähkäilyä hyvin.

The Curious Tale of the Stolen Pets on rento, mutta hieman turhan yksinkertainen ja lyhyt pyrähdys virtuaaliseen ongelmanratkaisuun. Pirteä ulkoasu ja musiikki sopivat peliin mukavasti, mutta pulmien taustalla pyörivä kertomus olisi joko saanut vastata ilmettä paremmin tai tuottaa pelaajalle jonkinlaisen yllätyksen tai mielekkään opetuksen lopussa. Muutama harkittu virtuaalikäyttöliittymän parannus olisi tehnyt kokemuksesta vieläkin miellyttävämmän, mutta kyllähän pelin vetäisee parin illan aikana mielellään läpi tällaisenaankin.