Suomi
Gamereactor
arviot
Mortal Kombat

Mortal Kombat

Mortal Kombat on aina tunnettu groteskista tyylistään, eikä sarjan uusin osa ole poikkeus. Samalla Netherrealm Studios pyrkii palauttamaan pelin juurilleen ja oikaisemaan viime vuosien harha-askeleet.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Yliampuva, typerä ja täysin ennalta arvattava - tuore Mortal Kombat huokuu tiettyä 1990-luvun henkeä, vaikka sitä toisaalta voisikin kutsua uudeksi aluksi sarjalle. Kuitenkaan konseptuaalisesti mikään ei ole muuttunut, ja peli tarjoaa turpakäräjiä sarjalle ominaiseen tyyliin.

Uudessa osassa hylätään 3D-tyyppinen pelimekaniikka, oudot bonustasot, beat ‘em upilta haiskahtavat sivuraiteet ja kaikki muu hölynpöly. Kehittäjä Netherrealm Studios on päättänyt palata perusasioihin. Pelillisesti Mortal Kombat vuosimallia 2011 onkin jostain Mortal Kombat 2:n ja 3:n väliltä, muutamine oleellisine lisäyksineen.

Yksi lisäyksistä on supermittari, joka näkyy ruudun alareunassa. Aivan kuin Street Fighter IV:ssä pelaaja voi käyttää kartutettua superenergiaa eri tavoin, mikä lisää oman taktisen mausteensa mätkintään. Mittariin sisältyy kolme vaihetta, joista jokainen tarjoaa tietyn lisäkyvyn. Nighthawk saattaa ampua kolme nuolta jousellaan tai Sub-Zero voi nakata lisää jäätä. Jos mittarin antaa täyttyä toiseen vaiheeseensa, sitä voi käyttää katkaisemaan vastustajan liikesarjat. Katkaisujen opettelu onkin tärkeää, erityisesti mikäli mielii pärjätä verkkopelissä.

Lopulta mittarin saavuttaessa kolmannen vaiheensa on mahdollista tehdä X-ray-hyökkäys, jossa vastustajan luuranko kirjaimellisesti murskataan rajujen iskujen tai potkujen kautta. Groteski hyökkäys esitetään, kuten nimi vihjaa, eräänlaisen röntgenkameran läpi.

Tämä on mainos:

Supermittarin idea on oivallinen, ja siitä tulee nopeasti keskeinen osa hyökkäysarsenaalia. X-ray-hyökkäykset olisi kuitenkin pitänyt jättää sikseen, sillä ne horjuttavat pelin tasapainoa. Hyökkäyksen tekeminen ei ole kovinkaan vaikeaa, mutta silti se leikkaa helposti lähes puolet vastustajan energiasta. Epätasapaino ei niinkään synny hahmojen eroista, koska kaikki hahmot kykenevät superhyökkäykseen. Sen sijaan kyse on pelin hauskuudesta. Kova työ liikesarjojen, katkojen ja torjuntojen kanssa pelaamisesta jää palkitsematta, kun vastustaja voi jyrätä vain yhdellä halvalla superhyökkäyksellä.

Tämän seurauksena Mortal Kombat, joka on pohjimmiltaan varsin kelvollinen taistelupeli, tuntuu enemmän bilepeliltä kuin ansaitsisi. Ottelut latistuvat joskus pelkäksi superhyökkäysten kärkkymiseksi. X-ray tuntuu innovaatiolta, joka ei täysin tue muuta pelimekaniikkaa ja on vähän tekemällä tehty. Ammattimaisempaa taistelua kaipaavien kannalta olisi hyvä, jos sen saisi ainakin kytkettyä pois käytöstä.

Näppäinasettelu on myös muuttunut, tällä kertaa kohti Tekkeniä: yksi nappi vasemmalle kädelle, yksi oikealle ja niin edelleen. Ratkaisu toimii erinomaisesti, ja silkkisen sulava ruudunpäivitys luo otteluihin periaatteessa hyvän flow'n. Tästä huolimatta Mortal Kombat ei pääse lähellekään Super Street Fighter IV:n ja Virtua Fighter 5:n syvyyttä, tarkkuutta tai tempoa.

Pelimekaniikka on edelleen liian jäykkä. Hahmot eivät milloinkaan tunnu liikkuvan ketterästi, eivätkä animaatiot varsinaisesti sulaudu toisiinsa. Samanlaista zen-henkeä, mitä Street Fighter IV tarjoaa, ei Mortal Kombatista löydy.

Tämä on mainos:

Mortal Kombatin tarina on aina ollut oleellinen osa sarjaa, vaikka sitä voisi sanoa myös typeräksi, macho-keskeiseksi ja naurettavaksi. Tällä kertaa älyttömyydessä mennään kuitenkin uudelle tasolle. Mukaan sotketaan mentaalisia projektioita, vaihtoehtoisia kohtaloita, pettureita ja taistelua hyvän ja pahan välillä. Tarina tuntuukin usein itsensä parodialta. Ensin naurattaa, mutta sitten ärsyttää, kun juoniosuuksia ei voi ohittaa.

Tarinatilan ohella pelistä löytyy tuttu Challenge Tower, joka tarjoaa 300 mielikuvituksellista haastetta päihitettäväksi. Tässä Mortal Kombat on parhaimmillaan, ja Ed Boonin patentoitu huumorintaju on edelleen tallella, eikä vaikeustasokaan jätä valittamisen sijaa. The Kryptissä voi puolestaan sijoittaa muissa pelimuodoissa ansaittavia kolikoita avaten uusia asusteita, konseptitaidetta ja hahmojen luonnoksia.

Netissä Mortal Kombat voi tarjota sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Osa käymistäni otteluista vaikutti täysin lagittomilta, kun taas toisia oli vaikea läpäistä viiveen takia. On ilmeistä, ettei Netherrealm Studiosilla ole samanlaista kokemusta verkkopelin rakentamisesta kuin Capcomin ja Namcon kaltaisilla jäteillä. Valtaosan ajasta online-kokemus voi olla verrattain keskinkertainen. Peli kaipaisi myös Super Street Fighter IV:n kaltaisia ottelupyyntöjä.

Yksi ominaisuus Mortal Kombatissa tietysti kiehtoo: se herättää muistoja. On yksinkertaisesti mahtavaa päästä jälleen heittämään lentopotkuja kaverin lärviin Scorpionilla. Se vie 20 vuotta ajassa taaksepäin ja tarjoaa ihastuttavan nostalgiatripin 16-bittiseen aikakauteen.

Samalla Mortal Kombat ei kuitenkaan kykene haastamaan nykyaikaisempien taistelupelien briljanttia kellosepän tarkkuutta. Netherrealm Studios vetoaa Mortal Kombat -faneihin, jotka kaipaavat vulgaaria taistelukokemusta, über-väkivaltaa ja tuhteja pelimuotoja. Pelaaminen on hauskaa aikansa, mutta lajityypin tähdeksi pelistä ei ole.

Mortal KombatMortal KombatMortal KombatMortal Kombat
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
Vulgaari design, hyvät ääniefektit, hyvä ohjausmalli, runsaasti sisältöä
-
Jäykkä, epätasapainoinen, typerä tarina
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Täydentävä mielipide

Markus Hirsilä
En ole mätkintäpelien asiantuntija, mutta Mortal Kombatin tunnen. Wanhalla VHS-nauhalla ovat vieläkin tallella hetket, kun teimme kaverin kanssa pahvista maskit ja jäljittelimme Scorpionin taisteluliikkeitä mummolassa. Läheisessä palloiluhallissa oli Mortal Kombatin kolikkopeli, johon sitten käytettiin viikkoraha poikineen. Vuonna 1995 livahdimme alaikäisinä teatteriin katsomaan Paul Andersonin rainaa Mortal Kombat.

Netherrealmin Mortal Kombat on parasta, mitä sarjalle on tapahtunut sitten MK3:n vuonna 1995. Uudessa pelissä on myös pitkä tarinatila, jossa käydään läpi kaikki oleellinen sarjan mytologiasta. Oletettavasti tulevaisuudessa muihinkin tappelupeleihin sisällytetään merkityksellinen tarina MK:sta oppia ottaen.

Kaksiulotteisuudesta huolimatta peli on varsin moderni niin teknisesti kuin pelillisestikin. Grafiikka ja äänimaailma ovat ehkä hieman muovisia, mutta se sopii täydellisesti Mortal Kombatin fantasiamaailmaan. Hahmosuunnittelussa on selkeästi innoituttu vuoden 1995 MK-elokuvasta.

Taistoissa menestyminen on pitkälti kiinni tiettyjen liikkeiden opettelusta ja niiden käytön oikeasta ajoituksesta. Pelin tempo on huomattavasti hitaampi kuin ehkä olisin odottanut, mutta se on vain tottumuskysymys. Vaikeustasoja on todella paljon, joten jokainen löytänee itselleen sopivan haasteen.

Pelimuotoja piisaa kuin Electronic Artsin urheilupeleissä ikään. Suunnilleen kaikki, mitä voi kuvitella mätkintäpelissä olevan, on sisällytetty mukaan. Mortal Kombatin hienoin ominaisuus on silti ehdottomasti helposti lähestyttävyys. Kaikki opetetaan hitaasti ja huolellisesti eikä Street Fighter IV:n kryptisistä liiketaulukoista ole tietoakaan. Mortal Kombatin pelaaminen tuntuu samalta kuin 20 vuotta sitten: into opetella ja nähdä kaikki on jälleen läsnä.

Vuoden 2011 Mortal Kombat on pitkän sarjan kunnianpalautus. Tämä on juuri se piristysruiske, jota paikallaan polkenut pelisarja kaipasikin. 9/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä

1
Mortal Kombat (PS Vita)Score

Mortal Kombat (PS Vita)

ARVIO. Kirjoittaja Arttu Rajala

Mortal Kombat kääntyy PS Vitan ruudulle mallikkaasti, joskaan ei tarjoa kotikonsolin version jo kokeneille paljoa uutta.

Mortal KombatScore

Mortal Kombat

ARVIO. Kirjoittaja Petter Hegevall

Netherrealm Studios aloittaa Mortal Kombatin puhtaalta pöydältä ja yrittää oikaista viime vuosien harha-askeleet. Onko tavoitteessa onnistuttu?



Ladataan seuraavaa sisältöä