Crash Bandicoot 4: It's About Time (Xbox Series X)

Gamereactorin aiemman PS4-arvion voi lukea täältä.

Klassinen tasoloikkahahmo Crash Bandicoot teki varsin onnistuneen paluun pelimaailmaan viime vuonna. Crash Bandicoot 4: It's About Time on nyt saanut myös ehostetun version Xbox Series X:lle, jonka myötä minäkin pääsen taas osaksi pelimaailman kuuluisimman pussimäyrän seikkailuja usean kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Grafiikkaa lukuun ottamatta Crash Bandicoot 4:n meno on pitkälti niin kuin muistan pelikokemukseni Crash Bandicoot 3:n parissa Playstationilla aikoinaan. Tarina on sopivan pöhkö istumaan mielikuvituksellisen värikkäisiin maailmoihin ja hahmot ovat hauskoja sekä suloisia. Kentät on rakennettu taitavasti hyödyntäen jokaista ilmansuuntaa ja ulottuvuutta tehden pelikokemuksesta rikkaan ja monipuolisen. Erityisesti vierailevat hahmot erityisliikkeineen ja kenttineen tekivät vaikutuksen tyylitellyllä sisällöllään. Suosikikseni nousi kungfuilevan Tawnan merirosvolaivakenttä, jossa meno on näyttävää ja todella hauskaa.

Muistot vaikeustasosta ovat tainneet kuitenkin unohtua vuosien myötä (nuoruuden reaktiokykyjen häivetessä), sillä Crash Bandicoot 4 todella rankaisee vaikeudellaan. En itse asiassa päässyt montaakaan kenttää eteenpäin ennen kuin olohuone alkoi täyttyä lapsilta kielletyltä materiaalilta sanaisen arkkuni puolesta. Onneksi pelissä sentään voi valita klassisen kolmen elämän ja modernin loputtomien elämien pelityypin väliltä. Pelkällä klassisella menolla olisi nimittäin kiroilu muuttunut nopeasti itkuun ja sohvan nurkkaan käpertymiseen.

En kuitenkaan voi jättää pelin vaikeutta täysin oman kyvyttömyyteni syyksi. Vaikka ohjattavuutta on selkeästi hiottu, lähinnä pelimekaaninen ratkaisu aiheuttaa ongelmia. Hahmojen ja näiden ohjaamien kulkuneuvojen reagoiminen käskyihin tapahtuu lievällä viiveellä. Liikkeellelähtö ja tarvittavat väistöt vaativat hetkellistä aikaa päästäkseen vauhtiin, joka toki istuu yksiin nähtävän maailman loogisen liikkuvuuden kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole sitä, mihin olen itse viime aikoina tasoloikkapeleissä tottunut. Tätä tottumuskysymystä enemmän kapuloita rattaisiin iskee epäselvä syvyysnäkymä. Iso osa kuolemista johtuu laskeutumisesta ohi tason. Hahmoni tippuu turmioon tuon tuosta, kun turvallinen laskeutumispaikka jää joko liian lyhyeksi tai etäälle oletuksestani. Tämä kamppailu tietysti alkaa turhauttaa nopeasti, jolloin keskittyminen herpaantuu ja kierre on valmis.

Crash Bandicoot 4: It's About Time hyödyntää uuden Xboxin tehoja mallikkaasti, sillä pelin graafinen ilme on todella viimeistelty ja näyttävä. Nokkelasti suunnitellut kentät ovat täynnä menoa ja meininkiä. Maailmat ovat yksityiskohtaisia ja ihanan värikkäitä, joiden vaihtelevia teemoja korostetaan moniulotteisten taustojen ja tyylikkäiden efektien avulla. Suosikkikenttäni sijoittuvat jurakauteen, jossa muun muassa dinosaurukset tömistelevät taustalla, tulivuoret räjähtelevät ja laavavirtojen hehku vääristää ilmaa kuumuudellaan. Samantyylisiä yksityiskohtia pääsee ihastelemaan maailmasta ja kentästä toiseen pelin piirtyessä 4K-resoluutiossa 60 kuvan sekuntivauhtia Xbox Series X:llä ilman minkäänlaista pykimistä. Upeasti rullaavaa silmäkarkkia saa myös nauttia ilman kummempia taukoja, sillä latausvälit ovat kiitettävän lyhyitä.

Grafiikan tavoin äänipuoli on myös kaikin puolin kohdallaan. Äänimaailma on kiitettävän runsas ja elävä. Pirteät ääniefektit istuvat myös hyvin värikkääseen pelimaailmaan. Epämääräiset muminat kuollessa, kentän aloituksessa ja taikanaamioita kerätessä antavat huvittavaa persoonaa hahmoille. Ääninäyttely on laadukasta, ja iloiset musiikkirallit tehostavat hauskanpitoa osuvasti, tosin alkuperäisen Crash Bandicootin tasoista korvamatoteemaa ei jää tästä pelistä mieleen.

Crash Bandicoot 4: It's About Time on ilahduttavan monipuolinen, todella näyttävä ja viimeisen päälle hiottu tasoloikka, joka pääsee täyteen loistoonsa Xbox Series X:llä. Harmillisesti vaikeustaso puskee sen verran aggressiivisesti päälle, ettei menosta pysty turhautumiselta nauttimaan edes siinä määrin, että kentän läpäisyt saisivat aikaiseksi palkitsevaa onnistumisen tunnetta. Sekopään pussimäyrän oli jo aikakin palata näyttämään kuinka tehdä laadukas tasoloikka, mutta valitettavasti tämä aika on mennyt minun taitojeni ja hermojeni ohi.