The Florida Project

Mielikuvissa Disney Worldiin harvemmin yhdistettäneen sitä ympäröivä elintasoköyhyys, päihteet, seksityö ja väkivalta. Disney Worldin varhaisesta työnimestä tittelinsä napannut The Florida Project esittelee juuri tätä mielikuvaa, jossa huvipuiston lähellä sijaitsevia, räikeän pastellisävyisiä motelleja asuttavat niin hanttihommilla kuin rikollisuudella elantonsa hankkivat lapsiperheet. Vakituisesti motelleissa ei saa asua, joten kodinkin eteen on sääntöjä kierrettävä porsaanreikien läpi.

Vastaaville elämäntapaelokuville poikkeuksellisesti The Florida Project nähdään pitkälti lasten silmin, jotka eivät vielä edes ymmärrä perheidensä omalaatuisuutta. 6-vuotias Moonee (Brooklyn Prince) on tapahtumien keskiössä muiden alueen kersojen kanssa remuten ja varastettua tavaraa yh-äitinsä Halleyn (Instagramin kautta roolitettu Bria Vinaite) kanssa myyden. Aluetta pitää isämäisin ottein yllä Willem Dafoen mainiosti esittämä vuokraisäntä Bobby, johon on osattu kirjoittaa perinteisen järkähtämättömän ukkoroolin lisäksi myös ymmärtäväistä syvyyttä. Hahmojen sisälle pääsee yllättävänkin hyvin elokuvan edetessä, mutta Bobby lienee koko kirjon moniulotteisin kasvo.

Ensimmäisellä puoliskollaan elokuva ei varsinaisesti tunnu etenevän mihinkään, vaan keskittyy esittämään asukkaidensa karuhkoa arkea sekä sekalaisia henkilökemioita. Dialogikin tuntuu ajoittain improvisoidulta kohtausten löysyyden vuoksi. Kun epäilykset päihteistä ja prostituutiosta lapsiperheen katon alla alkavat levitä yhteisön sisällä, pääsevät elokuvan juoni ja hahmojen sympaattisuuskin liikkeelle. Alkujaan rasittavat lapset ja kaksinaismoralistiset aikuiset muuttuvat vahvoiksi ja samaistuttaviksi perhe- ja ystävyyssuhteiden ajautuessa ongelmiin.

The Florida Projectin kauneus piilee sen lapsihahmojen naiiviudessa ja myös aikuisten tavassa nauttia pienimmistäkin asioista oman elämänsä kurjuuden keskellä, joka sisältäpäin saattaa olla myös tiedostamatonta. Vaikka rikollisuuteen ja köyhyyteen pohjautuva elämäntapa ei olisikaan kovin samaistuttavaa katsojalle, ovat hahmojen keskinäiset siteet ja tavat iloita elämästään ajoittain jopa kadehtittaviakin omaan yltäkylläisyyteemme tottuneina.

Ekstroista löytyvä 20-minuuttinen making of -dokumentti on koostettu kuvausten ja harjoitusten materiaaleista, ja piristävästi mukana ei ole vastaaville dokkareille perinteisiä studiossa kuvattuja väkinäisiä haastatteluja. Näiden raakamateriaalien lisäksi mukana on myös pieleen menneitä otoksia, vaikkei The Florida Projectia suoranaisesti komediaksi pystykään leimaamaan.