Zack Snyder's Justice League (HBO Nordic)

Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä.

Zack Snyder ja Justice League -supersankarielokuva ovat ilmiöinä kiintoisampia kuin ne itse. Alkuperäinen DC-sankarit yhteen kokoava elokuva oli täynnä ongelmia ärsyttävistä todella traagisiin, eikä kahden hyvin erilaisen ohjaajan näkemyksen hätäinen kasaan kursiminen tuottanut ketään miellyttävää lopputulosta. Kaikesta tästä huolimatta tämä niin sanottu "Snyder Cut" soi kuin soikin Snyderille sekä rahoituksen että taiteellisen vapauden visionsa toteuttamisesta. Lopputulos jättää edelleen toivomisen varaa, mutta osin eri syistä kuin alkuperäinen elokuvateatterileikkaus. Se on nyt julkaistu HBO Nordicilla.

Tämän version isoin muutos edelliseen on studiopäälliköiden hätäapuun kutsuman Joss Whedonin osioiden poistaminen lähes kokonaan ja korvaaminen alun perin leikkauspöydän lattialle jääneillä palasilla. Mukana on lisäksi kokonaan uusiksi kuvattua materiaalia sekä joiltakin osin paranneltua tietokoneitse luotua kuvaa. Jostain täysin käsittämättömästä syystä Snyderin "visio" vaati 4:3-kuvasuhdetta, joten laajakuvan sijaan tätä eeppistä toimintapätkää joutuu seuraamaan isojen mustien surureunojen kera.

Tarina on suurimmilta osin ennallaan, mutta kulkee nyt koherentimmin, mutta auttamattoman hitaasti, neljän tunnin ajan sen loppuratkaisua kohti. Vähälle ruutuajalle jääneet superit Flashista Kyborgiin ja Aquamaniin ovat saaneet lisää kohtauksia, jotka eivät tosin edistä tarinaa tai näiden hahmoja kummoisesti Kyborgia lukuun ottamatta. Pääasiallisena pahiksena steppaileva Steppenwolf on saanut uuden "elävästä metallista" kasatun panssarin ja ulkoasun, sekä hieman paremman selityksen maailmanvalloitukselleen. Kaiken takana hääräävän DC-faneille erittäin tutun pääpahiksen miellyttäminen tuntuu huomattavasti mielenkiintoisemmalta motivaattorilta kuin kolmen geneerisen fantasiakuution metsästäminen.

Jos alkuperäisleikkauksen isoimmat ongelmat olivat sen kaverikomediasta pateettiseen yrmyttämiseen heittelehtivässä tyylissä ja liiallisessa tietokonetehosteiden käytössä, Snyder Cut korjaa näistä ensimmäisen, pahentaa toista ja tuo kolmannen. Tarina tuntuu nyt yhtenäisemmältä sekä kerrontatyylinsä että kohtausten järjestyksen osalta. Hahmojen motivaatioita ja syitä olla milloin missäkin näytetään selkeämmin, mutta Snyderin tavasta yrittää kehittää väkisin 300:n kaltaisia "This is Sparta" -hetkiä ei päästä vieläkään yli. Ohjaajalla on vimmattu halu luoda uusia vuosien päästä muisteltavia kohtauksia ja iskulauseita, eikä juuri minkäänlaista intoa linkittää niitä kokonaisuuksiksi.

Tietokonegrafiikan osuus Snyder Cutissa on kasvanut entisestään, ja valitettavasti suurin osa on joko toivottoman epäuskottavan näköistä tai muuten pöhötautia aiheuttavaa. Vimmatusti edestakaisin tempoileva kamera onnistuu jatkuvasti kadottamaan iskujen voiman ja sen seuraukset. Liian hätäisesti tehty tietokonegrafiikka taas hukkaa osumien liikevoiman tai uskottavan fysiikan joskus totaalisesti, ja hahmot pysähtyvät kuin seinään tai liikkuvat oudoilla liikeradoilla. Ottaen huomioon, että sankarit lukuisista supervoimistaan huolimatta lähinnä mätkivät vihollisia nyrkein tai asein, tätä on pidettävä melkoisena miinuksena toiminnantäytteisessä elokuvassa. Pieni tutkimusmatka aasialaisen toimintaelokuvaperinteen ja kamerankäytön pariin olisi enemmän kuin paikallaan.

Uudet kohtaukset, Sormuksen herra -trilogian Kuninkaan paluu -tyyliset loputtomat toisiaan seuraavat päätöskohtaukset ja olemassa olevien pidentäminen ovat kasvattaneet kokonaiskeston yli neljän tunnin mittaiseksi. Toiminnantäytteiselle ja mielenkiinnottomasti lukuisat kohtaukset yhteen nitovalle elokuvalle tämä on yksinkertaisesti liikaa. Siitä olisi voinut tiputtaa kevyesti tunnin pois ilman, että yksikään merkittävä kohtaus olisi jäänyt pois. Tuntuu kuin jokaisessa kohtauksessa ja poseerauksessa pysytään juuri sen verran liian pitkään, että eeppiseksi aiottu hetki kiepahtaa kiusallisuuden puolelle. Erinomainen esimerkki tästä on aivan lopussa oleva kohtaus, jossa supersankarit rinta rinnan tuijottavat kuljetuslentokoneen avonaista lastausluukkua rinta rinnan usean sekunnin ajan.

Zach Snyder's Justice League on eheämpi, pidempi, osin parempi ja osin huonompi versio teatteriversiosta. Osa hahmoista saa ansaitusti enemmän ruutuaikaa, ja elokuvan sisäinen logiikka on selkeämpi henkilöhahmojen motivaatioiden ja juonen kulun osalta. Tarpeettomia elementtejä on leikattu pois, mutta jokaisen tilalle on tuotu kaksi lisää. Alkuperäisen sekasotkun pelastaminen saattoi olla liikaa pyydetty, mutta tiukemmin leikattuna tämä versio olisi voinut olla paljon parempi. Zack Snyder's Justice League: The Final Director's Cut seuraavaksi?