Wonder Woman 1984

Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä.

Wonder Woman vuodelta 2017 yllätti kansan, ja olihan se kelpo elokuva. Gal Gadot loisti nimiroolissa, ja tehosteiden ohella mieleen jäi mahtava musiikki. Jatko-osaa tietenkin alettiin odottamaan kieli pitkällä, ja toki sellaista alettiin puuhaamaan. Sitten iski koronavirus, ja ensi-ilta lykkääntyi. Lopulta elokuva saatiin esitykseen myös Suomessa kotoiselle HBO Nordicille, ja tänään 9. huhtikuuta 2021 Wonder Woman 1984 on saatavilla myös fyysisenä Blu-ray-julkaisuna. Valitettavasti hyvä Blu-ray-painos ei kykene paikkaamaan sitä, että itse elokuva on suuri pettymys.

Wonder Woman 1984 kärsii suurimmaksi osaksi siitä, ettei sillä ole hyvää tarinaa kerrottavanaan. Ja tietenkin juuri tarina on kaikissa elokuvissa se keskeisin osuus kaikesta. Eletään vuotta 1984, ja jostain antiikkikaupasta tutkimuslaitokseen ilmaantuu muinainen esine, joka toteuttaa kaikki toiveet. Jujuna vain on, että toiveen toteutumisen ehtona esine vaatii aina enemmän takaisin vastineeksi, kuin mitä se itse asiassa antoi. Jokaisella on tietenkin Wonder Womania itseään myöten jotain sellaista, mitä haluaisi enemmän kuin mitään muuta. Tarina on käytännössä sama kuin vuonna 1902 julkaistu W.W. Jacobsin tarina The Monkey's Paw.

Tarina on siis supersankarielokuvalle hyvinkin lapsenomainen, ja aluksi leffan tunnelma onkin lähinnä lapsille suunnatun iltapäiväviihteen kaltainen. Jossain vaiheessa linja kuitenkin vakavoituu, ja lopussa ollaan ydinsodan ja maailmanlopun tunnelmissa. Juoni etenee alusta loppuun epäuskottavien käänteiden saattelemana, ja täysin ennalta arvattavasti. Pisteenä iin päällä Wonder Woman 1984 on 2 h 32 min. kestollaan aivan liian pitkä. Ensimmäisen 90 minuutin aikana tapahtuu tuskin mitään, eikä edes loppukliimaksi onnistu kohottamaan sitä lässähtänyttä tunnelmaa, johon sitä edeltävä 130 minuuttia ovat katsojan ajaneet.

Teknisesti elokuva on odotetusti huippuluokkaa. Gal Gadot on edelleen täydellinen valinta päärooliin, ja hienosti onnistuu myös superpahiksena nähtävä Kristen Wiig. Sen sijaan muuten niin hyvä näyttelijä Pedro Pascal on suuruudenhulluna mogulina erittäin ärsyttävä, ja hänen tapansa ylinäytellä ei lainkaan auta asiaa. Tehosteet toimivat kautta linjan, ja maisemat ovat upeita. Musiikissa säveltäjä Hans Zimmer on hakenut edellisen elokuvan tunnelmia Rupert Gregson-Williamsilta, mutta samanlaiseen säväyttävään munakkuuteen ei silti päästä. Tekninen loisto ei kuitenkaan peitä sitä, että elokuvan loputtua katsoja on lähinnä innoissaan siitä, että voi taas keskittyä johonkin muuhun.

Lisämateriaalit ovat varsin kattava paketti kulissien taakse. Noin 10 erillistä pätkää on tekstitetty englanniksi, mutta harmillisesti ei suomeksi. Jos kuitenkin itse elokuvan katsominen oli koettelemus, eivät lisämateriaalitkaan valitettavasti innosta.

Wonder Woman 1984 on valtaisa pettymys ennen kaikkea sen rinnalla, miten onnistunut alkuperäinen elokuva oli. Tämä toinen osa kannattaa ohittaa kokonaan, ja siirtyä suoraan odottamaan sitä kolmatta Wonder Woman -leffaa.