Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Gamereactor
ennakot
Watch Dogs

Watch Dogs

Magnus otti ja lähti kauas jäiseen Montrealiin tutustumaan Watch Dogsiin tylyyn maailmaan. Eikä siihen tarvinnut pettyä.

Tilaa uutiskirjeemme tästä! - Katso lisätietoa joulukalenterista

* Pakollinen tieto
HQ

Watch Dogsin tekijöillä on pitkästä aikaa taas asiaa. Myöhästymiset on kärvistelty ja hypekone on laitettu laulamaan toukokuista julkaisua silmällä pitäen. Soluttauduin peliä kehittävälle Ubisoft Montrealille haistelemaan, missä kunnossa peli tällä hetkellä on. Lupaukset ovat ainakin suuret. Projektin ohjaaja Jonathan Morin lausui heti esittelyn alkajaisiksi, ettei Watch Dogsin haluta olevan pelkkä tavallinen avoimen maailman hiekkalaatikkopeli, vaan sillä hamutaan jotain suurempaa ja kauniimpaa. "Haluamme antaa pelaajille enemmän kuin yksinkertaista vapautta. Haluamme tarjota pelaajalle todellisen vallan tunteen", hän julisti selvästikin luottavaisen näköisenä.

Alkujaanhan peli debytoi jo vuoden 2012 E3-messuilla. Avoimeen pelimaailmaan ja ympäristön hakkerointiin keskittyvä kolmannen persoonan toimintapeli nosti tuolloin kaikki odotukset kattoon, siitä läpi ja taivaisiin asti. Niinpä peli on alusta lähtien tuntunut melkein liiankin hyvältä ollakseen totta. Katsoessani pressitilaisuudessa kollegojen kasvoja, arvelin että samankaltaiset ajatukset pyörivät näidenkin mielessä.

Watch Dogs

Johdannossaan pelintekijät painottivat kerta toisensa jälkeen, että simppeliin vapauteen ei ole tyytymistä. He haluavat antaa pelaajalle absoluuttisen kontrollin ympäristöstään. He haluavat kertoa tarinan raivoisasta teknologisesta kehityksestä ja siitä, kuinka informaatiosta ja sen manipuloinnista on tullut tuhoisa ase, jota pelaaja pääsee sitten käyttämään kaupungin ja sen asukkaiden päänmenoksi tai auttamiseksi.

Kuulin vierelläni istuvan kollegan kuiskaavan, ettei millään näe Ubin lupausten olevan realistisia, ja kieltämättä, kehittäjien tavoitteet kuulostavat pelien realiteetteihin tottuneelle helposti turhankin kunnianhimoisilta. Morinin maalailema pelimaailman täysi interaktiivisuus ja jatkuva dynaamisuus ovat äärimmäisen vaikeita asioita toteuttaa aukottomasti, ja siksi ylihypetyksen riski on todellinen. Nappaan silti innokkaasti peliohjaimen testipisteestä käsiini ja aloitan matkani päähahmo Aiden Piercen kengissä Watch Dogsin tuulisessa tulevaisuuden Chicagossa.

Kylmä syysaurinko kimaltelee vedessä tuulen puhallellessa latvuksissa. Kylmyys puskee läpi trenssitakkini, joten päätän etsiä auton käsiini. Pankkiiri saapuu päätieltä parkkihalliin, jossa vaeltelen viattoman näköisenä sopivaa kiesiä etsien. Nyt pitää vain olla kärsivällinen. Kaivan esiin tärkeimmän aseeni eli älypuhelimeni ja murtaudun sisään auton tietokoneeseen ja siellä keskuslukitukseen. Ovi liukuu auki ja hyppään sisään uuteen ja kiiltelevään kulkuvälineeseeni. Tielle suunnatessani kahvia hakenut auton edellinen omistaja näkee kuitenkin poistumiseni ja on nopeasorminen soittamaan poliisit.

Onneksi puhelimeni poimii hätäpuhelun, joten tiedän paljastuneeni. Kaksi kyttäkaaraa kääntyy tielleni kulman takaa, mutta he eivät tiedä kuka heillä onkaan vastassa. Poliisien lähestyessä kadun suurinta risteystä älypuhelimen painallus saa kaikki valot vaihtumaan vihreiksi. Liikennekaaos on valmis. Toinen poliisiautoista onnistuu täpärästi välttämään toisiinsa törmäilevät autot. Käsijarrun elegantti hipaisu liu'uttaa autoni kulman taakse ja kohti Chicagon monista silloista. Toinen älypuhelimen hipaisu, ja juuri ylitetty silta nousee turhautuneen kytän edessä. Pako suoritettu, eikä siinä tullut edes hiki.

Watch Dogs

Tämä pieni skenaario on yksi esimerkki pelin päähenkilö Aiden Pearcen merkittävistä kyvyistä vaikuttaa ympäristöönsä. Chicagoa nimittäin hallinnoi keskustietokone CtOS. Se on vastuussa koko kaupungin infrastruktuurista mukaan lukien liikenteestä, rakentamisesta, informaatiosta ja hälytyksistä. Ulkopuolisen murtautuminen järjestelmään olisi katastrofaalista. Mutta juuri tämän Aiden on tehnyt, saaden haltuunsa sitä kautta koko Chicagon.

Tätä uutta voimaa hyödynnetään puhelimen avulla ottamalla yhteys keskustietokoneeseen, jonka tietojen avulla kaupungin asukkaiden tiedot ja kaupungin tietokoneistetut toiminnot ovat aina näppien ulottuvilla. Vaikka tämä valta onkin pelin ydin, Aiden on pätevä myös tuliaseiden kanssa eikä parkour-taitojensa ansiosta jää kakkoseksi betoniviidakossa jalkaisinkaan. Hakkerointijippojen lisäksi vihollisten pitää varautua myös teleskooppipampun iskuihin ja tarkkaan tulitukseen. Kaikki nämä taidot tulevat tarpeeseen seuraavassa tehtävässäni. Tavoitteena on nimittäin varastaa salaista informaatiota suojatulla asuinalueella majailevalta ammattiliittopomolta.

Parkkeerattuani autoni muutaman korttelin päähän kävelen huomaamattomana kohti kohdealuetta. Vastakkaiselta kujalta löytyvät tikkaat tarjoavat tien katolle. Myhäillen hakkeroidun ylhäältä näkyvään valvontakameraan ja käännän sen sähköisen katseen kohti rakennuksen ylintä kerrosta. Kamera tunnistaa pääkohteeni lisäksi tiloista viisi vahtia, jotka suojelevat pelkurimaista pomoaan. Tilaan tutustuttuani suunnittelen hyökkäykseni. Älypuhelimeni ansiosta rakennuksen ulkolaidassa oleva ikkunanpesijöiden hissi kuljettaa minut näppärästi ylemmäs. Sulakelaatikon posautus puolestaan kiinnittää vahtien huomion sopivaan suuntaan. Suojaan siirryttyäni nappaan taskustani pienen langattoman kovaäänisen, jonka heitän vastakkaiseen seinään kiinni. Puhelimen hipaisu herättää kovaäänisen eloon ja vahdit juoksevat alas sammuttamaan sen pauhaavan jumputtavaa musiikkia.

Kaiken hälyn keskellä heittäydyn kohti suojaamattomana olevaa kohdettani. Taitettu pamppuni kolahtaa pomon päähän voimalla. Tainnutettuna tämä ei tarjoa vastarintaa, kun nappaan tarpeelliset tiedot mukaani hänen taskustaan. Kamppailu on kuitenkin kiinnittänyt vahtien huomion, joten joudun kaivamaan pistoolin sisätaskustani. Hoitelen yhden vahdeista, joka kaatuu lattialle elottomana. Vastustajia on kuitenkin liikaa, joten hyppään takaisin ikkunasta ulos hissille. Sitä ei ole aikaa laskea rauhallisesti, mutta uhkarohkea hyppysarja vie minut turvallisesti maan tasalle. Takaa-ajajani jäävät tuijottamaan varastetun autoni perävaloja minun kiitäessäni pois heidän näkökentästään. Tehtävä suoritettu.

Watch Dogs

Loistelias ulkoasu kiinnitti yleisön huomion Watch Dogsin ensiesiintymisessä E3-messuilla 2012. Sade liukui pitkin kiiltävien autojen pintaa, ihmishahmot tuntuivat eläväisiltä ja aidoilta, tulituksesta ja räjähdyksistä syntyneet kipinävanat olivat kuin suoraan animaatiotoimintaelokuvasta. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että hyvästä grafiikastaan huolimatta Gamescom 2013:n demoversio sisälsi ilmeisiä ongelmia. Peli ei selvästikään ollut viime syksynä vielä valmis tulemaan markkinoille. Onneksi kehittäjät tekivät oikean ratkaisun ja päättivät antaa pelille lisäaikaa, jota se niin kipeästi kaipasi. Etenkin tekoälysysteemistä piti hioa uskottavampi, elävämpi ja dynaamisempi.

Se, miltä Watch Dogs tätä nykyä näyttää, on alkuperäistä E3-versiotaan hieman kalpeampi mutta samalla vakaampi kokemus. Ubisoft Montreal esitteli peliä Playstation 4:llä, jolla peli näytti edelleen loistavalta realististen ihmishahmojen taiteillessa pitkin erilaisten säätilojen piiskaamaa Chicagoa. Ne, jotka ovat pelanneet uuden sukupolven versiota Assassin's Creed IV: Black Flagistä, Ubisoft Montrealin edellistä peliä, tietävät osapuilleen, mitä Watch Dogsilta voi visuaalisesti odottaa. Mutta tietenkin ihan erityylisessä maailmassa.

Peli on kaunis ja täynnä yksityiskohtia. Se ei esitä enää mitään vallankumouksellista hyppäystä kohti fotorealismia eikä siten loksauttele tottuneen pelaajan leukoja, mutta ainakin PS4 pitää ruudunpäivityksen miellyttävän tasaisena. Parasta on se, että maailma tuntuu harvinaisen eläväiseltä - kuten kehittäjät ovat lupailleet. Chicagon ja sen asukkaiden mukana kulkeminen kuurosateessa tuntuu hienolta. Tällaisen kokemuksen saavuttaminen oli Jonathan Morinin mukaan tärkein syy julkaisun viivästyttämiselle puolella vuodella. Ihmisten reaktiot Aidenin toimille ja hakkeroinneille piti saada kohdalleen, koska ne ovat Watch Dogsin maailmalle elintärkeitä. Tekoälyhahmojen pitää osata reagoida luonnollisesti esimerkiksi risteyksen liikennevalojen äkkinäiseen muutokseen, mutta ihmiset eivät saa reagoida vaivihkaa niitä hakkeroivaan Aideniin. Taustalla hiljaisesti vaikuttavaan pelityyliin pitää syntyä erilainen reaktio kuin näyttävästi autojen yli hyppelevään kaupungin suojelijaan.

Hypätään takaisin peliin. Asutusalueelta pois siirtyessäni puhelimeni piippaa: paikalla on toinenkin hakkeri! Jos pääsen tarpeeksi lähelle paljastumatta, voin asentaa hänen puhelimeensa salaisen takaoviviruksen informaation kaivamista varten. Tämä toinen hakkeri on itse asiassa toinen journalisti viereisessä huoneessa kokeilemassa pelin moninpelimuotoa. Päätän vastata haasteeseen ja parkkeeraan autoni mukulakiviselle sivukadulle kauppojen ja kahviloiden kupeeseen.

Puhelimeni mukaan vastustaja on lähistöllä, joten hakkeroidun paremman vinkkelin toivossa viereiseen valvontakameraan. Vastustajani löytyy oheiselta katolta ja kovin huonosti piiloutuneena turvakameran valvovalta silmältä. Viruksen asentamisen alettua hänen tehtävänsä on nyt paikallistaa ja pysäyttää minut ennen operaation valmistumista. Kadun päässä on suojaisan näköinen kuja, joka tarjoaisi pääkatua paljon parempaa turvaa. Hakkeri on kuitenkin minua nopeampi ja äkkää sekä minut että varastamani auton. Onnistun juoksussa väistämään hänen autonsa vain vaivoin. Aika hidastuu ja onnistun sijoittamaan täydellisesti pari luotia ohi puskevan kaaran kumeihin. Auto rysähtää päin katuvaloa ja minä katoan näkymättömiin viruksen avaaman takaoven kanssa.

Watch Dogs

Tämä esimerkki edustaa mielenkiintoisia ja mukavan dynaamisia tapoja siitä, miten Watch Dogs voi asettaa pelaajat vastakkain, vaikka kampanja onkin pohjimmiltaan yksinpeli. Moninpelikohtaamisista ilmoitetaan pienellä viestillä ruudulla, ja onnistunut suoritus palkitaan kykyjen avaamiseen käytettävillä kokemuspisteillä. Kykypuusta löytyy erikoistumispolkuja niin hakkeroinnissa, ajamisessa kuin tulitaistelussakin. Tämä tarjoaa pelaajalle mahdollisuuden kontrolloida Chicagoa uusilla tavoilla läpi pelin elinkaaren.

Aiden Pearcella on pääsy myös varsin mukavan kokoiseen asearsenaaliin. Aseita ja muita apuvälineitä valitaan mustasta elektronishenkisestä käyttöliittymästä, joka piirretään ympäristöön ylimääräisenä "kerroksena". Tämä kerros näyttää myös hakkerointikohteet eräänlaisena hologrammina maailman päällä. Hakkeroinnin myötä kertyvä kokemus mahdollistaa suurempien haasteiden taklaamisen. Mutta vaikka Aidenilla on valtaa, hänellä on myös ongelmia.

Protagonisti on itse asiassa Watch Dogsin suurempia mysteereitä. Ubisoft Montreal pysyttelee edelleen vaitonaisena hänen persoonastaan tai hakkerointiin johtaneesta taustastaan. Moraaliset valinnat tästä eteenpäin ovat kuitenkin pelaajasta kiinni.

"Halusimme luoda pelin, jona on täynnä kimurantteja moraalisia valintoja, jotka eivät kuitenkaan tee Aidenista selkeästi enkeliä tai roistoa", Johathan Morin selitti. Aiden ei pidä Chicagoa kontrolloivasta CtOS:stä, mutta käyttää silti sen valtaa suojellakseen perhettään. Hän vastustaa järjestelmää, mutta hyödyntää sitä hoitaessaan vastustajiaan. On mielenkiintoista seurata, tuleeko Aidenista yhtä monitulkintainen hahmo kuin Ubisoft haluaisi hänen varmasti olevan. Tämä avautuu paremmin demon ainoassa pääjuoneen liittyvässä tehtävässä nimeltä "Open your world".

Tehtävässä tavataan viimein yksi CtOS:ää vastustavan Deadsec-ryhmän agenteista. Olen työskennellyt tämän käyttäjänimi Badboy17:n kanssa aiemminkin. Nimestä huolimatta naiseksi paljastuva Clara haluaa pistää lopun siskoni saamille ilkeille anonyymeille puheluille. Hän haluaa minun "avaavan maailmankatsomukseni" Deadsecin näkemyksille.

Päätän toistaiseksi pysyä mukana.

Saan tietää, että tarvittava informaatio on "turvassa" viereisen rakennuksen serverillä. Ajan autoni alla olevan kaupan sisäänkäynnille ja käynnistän puhelimellani sen varashälyttimen houkutellakseni vartijan pois partioreitiltään. Huomaamattomana hiivin sisään ja hakkeroidun jälleen kerran valvontakameraan. Näin yleiskuva hämärässä varastossa oleskelevien vartijoiden määrän lisäksi on helpompi hahmottaa. Viisi vahtia - ei helppo homma. Puhelimeni avulla saan yhteyden vastapäiseen trukkiin, jonka pärinä kääntää vahtien päät minulle sopivaan suuntaan.

Watch Dogs

En kuitenkaan aio tällä kertaa mennä sisään hiippaillen, vaan viskaan pintoihin tarttuvan kranaatin vartijoiden jalkoihin. Seuraava räjähdys lennättää kipinöitä kaikkiin ilmansuuntiin, mutta jättää yhden vahdeista vielä eloon. Pari teleskooppipampun iskua myöhemmin hänkin on maassa. Seuraavassa huoneessa majailevat vastustajat eivät ole vielä tietoisia heitä tarkkailevasta mestarihakkerista. Nyt käytän vain valvontakameroita. Eri kameroita läpi käydessäni pääsen käsiksi kryptauskoodiin ja saan selville, että datapalvelin sijaitsee yläkerran lukitussa huoneessa. Samalla havaitsen yhden vartijan luotiliiveihin kytketyn pienen kameran, johon hakkeroitumalla voin antaa katseeni vaeltaa pitkin huoneistoa.

Hakkeroinnista pihalla olevan partion päätyessä serverihuoneeseen murtaudun serverille suoraan vartijan nenän alla. Itse toiminto ei ole tällä kertaa aivan helppo, sillä onnistuakseni minun pitää suorittaa pieni minipeli. Jotta saan oman signaalini perille, informaatiovirtoja pitää muutella. Tämä pieni aivopähkinä ei minua kauaa pidättele. Vartija alkaa kuitenkin nyt epäillä jonkin olevan vialla ja huomaa minut piilottelemassa nurkassa. Hyppään täyteen juoksuun varastossa, mutta siitä syntyvää meteliä seuraa pian tuliaseiden räiske. Poistumistien ovi aukeaa pienen hakkeroinnin jälkeen onneksi nopeasti. Oven takana odottaa moottoripyöräni, jolla katoan turhautuneiden vartijoiden ulottumattomiin.

Demon päätyttyä pohdin Jonathan Morinin sanoja: ei vain vapautta, vaan myös valtaa. Aidan Pearcen kyky esiintyä moraalisesti monitahoisena hahmona jää vielä epäselväksi. Fanien reaktio hieman tingittyyn ulkoasuun vakauden takia on hahmottamatta ja saattaa tulla joillekin negatiivisena yllätyksenä. Yksi asia on kuitenkin varma: Watch Dogs voi muuttaa käsitystä avoimesta maailmasta ja hiekkalaatikkopelien vapaudesta. Asukkaiden lisäksi myös ympäristön "pelaaminen" on kunnianhimoinen pelisuunnittelullinen valinta.

Morinin mukaan kehittäjät tiesivät löytäneensä jotain suurta jo Watch Dogsin konseptin syntyessä 2009. Lehdistödemon perusteella konsepti toimii myös käytännössä. Ylimääräiset kehityskuukaudet on käytetty hyvin, ja Ubisoftin testikeskuksessa ollessani peli tuntui viimein paitsi innovatiiviselta myös huolella kokoon kasatulta. Watch Dogs saattaa todellakin olla pakko-ostos uuden sukupolven konsoleiden omistajille. Siinä on mielenkiintoinen teema, ja sitä on myös hauska pelata.

HQ

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Watch DogsScore

Watch Dogs

ARVIO. Kirjoittaja Kimmo Pukkila

Watch Dogs on kuin GTA IV: vähän karkea ja kyyninen kokonaisuus, johon mahtuu kuitenkin lukemattomia hienoja hetkiä.



Ladataan seuraavaa sisältöä