Fe

Electronic Artsin Tukholman toimistossa Fe-peliä esitteli Zoink Gamesin Andreas Beijer. Heti alussa pelaajan eteen piirtyy kauniisti piirretty metsämaisema. Fe-pelin ideana on toimia Fe-oliona, joka muistuttaa hieman ketun, marsun ja kissan ristisiitosta. Metsää saa tutkia oman mielensä mukaan, ja tarkoituksena on poistaa "hiljaiset". Nämä pelottavat hyönteiset tulevat vastaan erilaisissa kokoluokissa ja muodoissa. Hiljaiset ovat ottaneet metsän asukit valtaansa, ja tehneet näin metsästä tyystin hiljaisen. Beijerin mukaan peli on saanut innoituksensa lapsuuden kokemuksista. Useat mukana olevat pelinkehittäjät muistavat leikkineensä lapsena metsässä, jolloin oli tärkeää tutkia jokainen kivenkolo. Tästä on saatu Fe-pelin idea antaa mahdollisuus tutkia metsää haluamallaan tavalla, ja päättää mihin mennä.

Lyhyen esittelyn jälkeen pääsin itse pelaamaan: ensin Switchillä, ja myöhemmin PS4:llä. Joy-conin avulla liikkuessa törmää pian metsässä peuraan. Seurattaessa on oltava rauhallinen, sillä liian nopeasti seuratessa eläin huomaa asian ja luikkii karkuun. Riittävän lähelle päästyä peuralle voi puhua. Tämä tapahtui painamalla ZR-nappia ja kallistamalla Switchiä eteenpäin: mitä suurempi kulma, sitä korkeammalta Fe "laulaa". Peuran vastattua Fe onkin äkkiä sidottu eläimeen köyden ja kahden pallon kanssa. Näitä säädetään liikuttelemalla Switchiä eri kulmissa. Oikean asennon löydyttyä opitaan peuran kieli, ja näin peli pääsee etenemään.

Puhuminen tapahtuu laulamalla. Yllä olevan sapluunan toistamalla eläimen löytymisen jälkeen pääsee tämän kanssa puheisiin. Erilaisten elikoiden löytäminen tietenkin edellyttää maaston tutkimista. Sama pätee myös kasveihin. Myöhemmin pelatessani PS4-versiolla pääsin tutustumaan kasveihin. Kanssakäynnin tuloksena saa siitepölyä, joka on käytännössä käsikranaatti. Näitä voi sitten heitellä häkkien päälle, joihin "hiljaiset" ovat vanginneet eläimiä. Vapautan kokeeksi yhden poikkeuksellisen suuren peuran (siis todella ison).

Elikon selkään päästäkseen on kiivettävä puuhun, odotettava oikeaa hetkeä ja hypättävä kiinni peuran jaloissa kasvaviin puihin. Toimintoa suorittaessa musiikki yltyy intensiivisemmäksi, ja kehittäjät ovat kuulemma erityisesti panostaneet musiikkiin tunnelman luojana. Vaikutuksen teki se, miten sujuva peli on sekä Switchillä että tavallisella PS4:llä.

Vietin aikaa kummankin version parissa ehkä puolen tunnin ajan. Graafinen ulkoasu on hyvin erottuva, ja se muistuttaa hieman pelejä Firewatch ja Ori and the Blind Forest. Tekijöiden mukaan myös graafinen tyyli on innoittunut lapsuuden kokemuksista. Pelissä vaaraa lähestyttäessä ruutu muuttuu punaisemmaksi, ja vaaraan etäisyyden ottaminen palauttaa näkymän normaaliksi sinisen sävyiseksi.

Väreillä saa myös vinkkiä ympäristöstä. Vuorovaikutettavat kohteet ovat yleensä kirkkaasti väritettyjä, tai vaihtoehtoisesti niiden ääriviivat ovat valoisia. Beijerin mukaan pelinkehitys kokonaisuudessaan on ollut vaikeaa, eikä hän yksilöinyt mitään tiettyä työn osa-aluetta muita haastavammaksi. Yhtiön aiemmissa peleissä painopiste on ollut tarinalla, ja tämä vaati ajattelutavan muutosta Fe-peliä suunniteltaessa.

Kehittäjien mukaan Fe-peli on jo miltei valmis. Syytä onkin, sillä julkaisun on määrä tapahtua 16. helmikuuta.