Dragon Ball Z: Kakarot

Akira Toriyama esitteli silloin joskus 1980-luvulla Son Gokun kumppaneineen, ja Dragon Ball on edelleen iso juttu populaarikulttuurissa. Uusien elokuvien ja animesarja Dragon Ball Superin ansiosta sarja on kokenut omanlaisensa uuden nousun. Videopelejä on sarjaan liittyen julkaistu yhteensä yli 70. Lisää on tulossa, sillä Bandai Namco julkaisee ensi vuoden alussa roolipelin Dragon Ball Z: Kakarot.

Dragon Ball Z: Kakarot on siis rooli- eikä tappelupeli, joskin tappeluita on paljon luvassa myös. Rakenne on tyypillinen avoin maailma, jossa liikutaan vapaasti kartalla etsittäessä niin pää- kuin sivutehtäviäkin. Tarina noudattelee tuttua Dragon Ball Z -kulkua, ja tarjolla pitäisi olla pelattavaa niin vanhat kuin uudetkin fanit huomioiden.

Dragon Ball Z: Kakarot pyrkii toimimaan aloituspisteenä niille, joille Dragon Ball Z:n tarina ei ole jo entuudestaan tuttu. Tarkoituksena on kertoa uusiksi koko Dragon Ball Z -saaga. Ennakon perusteella ei voinut sanoa, miten paljon uudella pelillä on mittaa, mutta veikkaisin kestoa olevan noin 25-30 tuntia. Kesto tietenkin riippuu siitä, miten paljon käyttää aikaansa sivutehtävien parissa.

Bandai Namcon mukaan Akira Toriyama itse on ollut mukana luomassa uutta tarinaa ja sen hahmoja. Mitään kirjallisia mestariteoksia ei kuitenkaan kannata odottaa, sillä ensimmäisen kolmen tunnin aikana sivutehtävissä autettiin enimmäkseen kavereita tai muita kanssaihmisiä pieksemään pahiksia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jotkut sivutehtävät syventävät päätehtävissä nähdyn ja koetun ymmärtämistä. Sivutehtävien ohella voi tehdä "aktiviteetteja", kuten kokkailua ja kalastusta.

Peli sijoittuu avoimeen maailmaan, jossa voi lennellä omin avuin, tai matkustaa ympäriinsä sarjasta tutuilla ajokeilla. Avoimen maailman rakenne ja nähty hahmonkehitys ei ole millään tavalla vallankumouksellista, mutta silti pelaaminen ei ole tylsää. Itse asiassa opastusosion tapa näyttää avoin maailma ja sen roolipelimekaniikat tuntuvat hyvältä vaihtelulta perinteisiin Dragon Ball -peleihin verrattuna. Ensivilkaisulla maailma saattaa tuntua tyhjältä, mutta tarkemmin katsoen tarjolla on kyllä tekemistä.

Parasta Dragon Ball Z: Kakarotissa on se, että kyseessä on Dragon Ball -peli. Klassinen tarina tuttuine hahmoineen tuntuu mahtavalta, ja sarjan faninakin kaiken haluaa kokea uudelleen. Peli kerrotaan visuaalisella tyylillä, joka tietysti tuo mieleen kovasti sen Toriyaman alkuperäisen taiteen. Harmillisesti peli näyttää kierrättävän sitä samaa grafiikkamoottoria, jota Bandai Namco on kuluvan sukupolven peleissä käyttänyt. Lopputulos on kuitenkin kaunis, ja samanlaisesta tyylistä näytti mallia jo Dragon Quest XI. Teknisesti peli rullaa hienosti ilman ongelmia, ja toiminnalliset välivideot ovat uljasta katsottavaa.

Dragon Ballissa tärkeintä on aina ollut päästää vahvat taistelijat toisiaan pieksämään eeppisesti, eikä Bandai Namcon uusin peli juurikaan tunnu tästä ytimestä poikkeavan verrattuna aiempiin kolmiulotteisiin Dragon Ball -peleihin. Tarinan kuluessa rinnalla on myös kavereita, joita voi ohjastaa taistoissa oikealla olkanäppäimellä. Taistelujärjestelmä on helppo oppia, mutta silti se vaatii täyden huomion. Oikeiden liikkeiden käyttäminen oikeaan aikaan on keskeinen edellytys voittoon varsinkin pomotaistoissa.

Menneen syksyn aikana Dragon Ball Z: Kakarot on saattanut jäädä pelitulvan vuoksi huomiotta, mutta tammikuun pelijulkaisuissa se kannattaa pitää mielessä. Pelillä on mahdollisuus olla täydellinen tapa yhdistää niin vanhat kuin uudet fanit sarjan pariin. Lisäksi avoimen maailman rakenne on helpommin lähestyttävä verrattuna aiempiin osiin.