Splinter Cell: Chaos Theory

Tom Clanys's Splinter cell: chaos theory on mielestäni kyseisen hiiviskelypelisarjan paras osa. Tosin olen pelannut vain kolmea ensimmäistä: Splinter celliä, pandora tomorrowia ja sitten chaos theoryä. Olen tosin katsonut tuubista videoa double agentista, ja mielestäni se ei kuitenkaan pärjää tälle. Onhan sitten myös essentials, mutta se ei kyllä myöskään oikein tahdo vakuutta...Mutta anyway. Pelattavuus on on aina ollut splinttereissä helmi. Varjosta toiseen pyrähtäminen vartijoiden huomaamatta ja piilosta yllätäminen on hauskaa, ja hyvin toteutettua. Tätä auttaa myös kehittynyt tekoäly. Vartijat ovat inhimillisiä, eivätkä he ala heti räiskiä ak-47lla ympäriinsä, jos kuulee, kun limapurkki tippuu maahan. Heillä on eri vaiheita, jotka he käyvät pelaajan toimien mukaan läpi. Jos joku näkee vilahduksen pelaajasta, he tutkivat taskulampulla, tai lyhdyllä, mikä se oli. Mutta jos pelaaja juoksee vihollishahmon edestä huoneessa joka on täynnä lamppuja, hän kyllä avaa tulen. Myös grafiikka on tyylikästä. Hamillisesti pelaajan pitää pitää melkein jokapaikassa pimeä/lämpökiikareitaan päässä. Ainakin pimeäkamera laittaa kuvan aika suttuisaksi, ja grafiikka näyttää melko alkeelliselta. Mutta onhan se toisaalta realististakin. Juoni on aika löyhä, mutta onneksi muut osa-alueet on suunniteltu niin hyvin, että se ei paljoa haittaa.

+ Realistinen pelaaminen
+ Tyylikäs grafiikka
+ Sam on kova jätkä!

- Lyhyt yksinpeli, jossa on huonohko juoni
- Eri kiikarinäöt suttannuttavat grafiikkaa, ja alistuttavat pahoinvoinnille ja päänsärylle.

...Kolmas kerta toden sanoo!