Suomi
Uusin ensin
Atrás

Viihde

Täällä keskustellaan musiikista, elokuvista ja muusta viihteestä.

Elokuva (osa II mitäpä tuli katseltua)


Tarzan's Hidden Jungle (Tarzanin Taistelu Viidakossa) (1955)

Gordon Scottin ensiesiintyminen Tarzanina tässä kyseessä. Gordon Scott näyttää ainakin ruudulla astetta tiukemmalta patulta jolla lihajset vielä kovemmassa kuosissa kuin aiemmilla Tarzaneilla. Vera Miles esittää naispääosaa, ei Janea kuitenkaan... vaikkei kaksikon välillä elokuvassa romantiikka säihkykään, niin oikeassa elämässä kyseinen kaksikko avioitui vuoden päästä tästä leffasta.

Mustavalkofilmi tämä viel on ja viimeinen mustavalko filmi sitten, jotta värejä ei enää tarvinnut tämän jälkeen venailla. Kaikkiaan 12. Tarzan filmi.

Kokonaisuutena siis sitä tarinaseikkailullisempaa menoa, vasta myöhemmin Scottin tapauksessa koetettiin astetta tummempaakin jo sitten tehdä, kun tuottaja vaihtui ja halusi testata vähän erityyliä kuin mitä tähän asti oli koettu. Jotta Johnny Weissmuller mäinenhän tämä on kun Sol Lesser on vastuusta tästäkin. Jos Johnnyyn vertaa niin paljon puhuvampi veikko myös tarvittaessa... sinällään Weissmuller oli puheeltaan ehkä sitä ehtaa Tarzania ja puhui vain lyhyesti ja yksinkertaisesti, liekö hitusen kielitaidossa ollut osuutta asiaan.

Tässä valkoiset jullit, toki paikallisten tummien avustuksella tulevat huvikseen tappamaan viidakon eläimiä ja pitäen omaa "peliään" pystyssä. Toki viidakossa on myös eläinlääkäri ja hänen hehkeä apurikin joilla täysin päinvastainen missio meneillään erillään julmista huvittelijoista. Apinain Kuningas ei tietenkään eläinten järjetöntä lahtaamista huvin vuoksi hyvällä katso vaan haluaa auttaa ystäviään hädässä.

Pitänee mainita että leffassa on Jack Elam, jonka kasvot vallan tutut monesta länkkäristä, joita hitusen myöhemmin alkoi aika ahkerasti tulemaan. Cheeta toki olennaisena osana mukana menossa katsojien iloksi.

Sellainen perusseikkailu, actionia ja toimintaa normaaliakin vähemmän, jotta aika pliisuksi kokonaisuudeksi jää.. sitten taasen villieläimiä näytellään keskimääräistä enempi. Ei todellakaan sieltä viihdyttävimmästä päästä Tarzan elokuvia.

trailer...
https://producerslibrary.com/preview/VT-0058_033
Arte Et Labore
  • 0
Tarzan and the Lost Safari (1957)

Ekaa kertaa väreissä Tarzan leffa siis ruudulle pärähtää, varmaan ollut aikoinaan aika huikea juttu ja tuo toki oman lisämausteensa soppaan.

Lieköhän tuo väreissä ilmestyminen yksi syy miksi eläimiä tässä esitellään/näytellään jos mahdollista vielä reilusti enemmän kuin aiemmin, myös maisemilla ajoittain kivasti mehustellaan. Mikäpäs siinä.

Pääosassa jatkaa siis Gordon Scott, joka edellisessä leffassa ekan kerran lannevaatteensa oli Lex Bakerilta perinyt. Muissa osissa mm. Betta St.John, Yolande Donlan, Robert Beatty, Wlfred Hyde-White, George Coulouris, Peter Arne, Orlando Martins.. eikä tietenkään parane unohtaa mainiota Cheetahia (toki tälläkin simpansilla aikojen saatossa aika montakin "esittäjää" oli) .. myös norsun poikasten kanssa välillä leikitään ja leijonakin saa oman osansa valokeilassa. Jane tai heidän poikaansa ei nähdä tälläkään kertaa, tuo kaksikko nähtiin tosi usein Johnny Weissmullerin Tarzaneissa mutta ei niinkään muiden tai varsinkaan Scottin.

Avioeroakin ilmassa hehkutteleva aviopari, parin muun tyypin kanssa joutuu tekemän pakkolaskun viidakkoon.. koneessa myös kolme muuta henkilöä. Tarzan pelastaa kiipelistä pakkolaskun tehneet ja hetkeä myöhemmin ilmaantuu apajille mystisen Oparin pahamaineisen alkuasukasheimon jäseniä, jotka nappaavat erään mimmin vangikseen ja heillä on tapana uhrata ihmisiä jumalilleen.. siitä lähtee sitten mimmin pelastusreissu käyntiin ja eksyy matkan varrelle joku mystinen heppu kiväärinsä kera. Alkupuoli on suht rentoa jotta mitään ylettömän synkkää ja rankkaa ei (luonnollisesti) ole luvassa, vaikka lopussa vähän jännityselementtiäkin ilmoille luodaan. Astetta viihdyttävämpi kuin tuossa aiemmin mainittu edellinen leffa oli.

trailer... melkoisen kertovia oli kyllä tuohon aikaan suurin osa trailereista...
https://www.youtube.com/watch?v=qST_dMRRkGs
Arte Et Labore
  • 0
Taistelu Kultaisesta Taljasta (Jason and the Argonauts) (1963)

Ray "stop-motion" Harryhausen pistelee parastaan erikoistehosteosastolla kun herättelee valkokankaalle Kreikan Jumalia. Sen verran mies kovassa huudossa ollut tuotostensa osalta että levyllä erikseen hänen erikoishaastattelunsa.

Tokihan homma lähtee ennustuksesta liikkeelle ja siitä sitten leffan "pahis" yrittää muuttaa ja juiluttaa omilla toimillaan omaksi parhaakseen tulevaisuus silmällä pitäen. Pääosassa on Jason (Todd Armstrong) joka joukkoineen (joukko karsitaan mainiosti olympilaistyylisesti) on lähetetty etsimään ja hakemaan Kultaista Taljaa, laivalla nimellä Argo (josta tulee siis nuo argonautit)... muita näyttelijöitä menossa mukana ovat Nancy Kovak, Honor Blackbman, Gary Redmond... siinä sivussa he kohtaavat mm. Heran, Hermeksen, Zeuksen, Herkuleksen, Hydran, Harpyijan, Tiaaninen pronssipatsas sekä sun muita Kreikan mytologian tuttavuuksia kiitettävästi Ohjauksesta vastaa Don Chaffey.

Puitteet ja lavasteet olleet kyllä taatusti melkoiset tuon aikakauden leffalle. Erikoistehosteetkin varmasti osittain ollut jotain ennennäkemättömiä, vaikka tänä päivänä eivät nyt mitään ihmetyksiä toki herätä. Mut mainiosti sulautuvat elokuvan yleisilmeeseen edelleen. Kaikkinensa meinio seikkailufilmi melkoisen korkeilla visioilla haettuna, tosiaan paljon Kreikan mytologian juttuja tarjoilee, paljon paremmin tämän seikkailun parissa viihtyy kuin vaikkapa tuoreimpien yrittelijöiden kuten Clash of the Titans (2010) tuosta on toki hitusen vanhempikin versio (1981) tarjolla, onkohan se parempi !? toki tuolla uudemmalle tuli myös jatko Wrath of the Titans (2012).

Todella mainio Seikkailuleffa ! jota katselee todella mielellään tänäkin päivänä ja voittaa yleisfiiliksessä/tunnelmassa keposesti nuo uudemmat turboahdetut pintaliitokilpailijansa, jopa kaikessa mahdollisessa. Genrensä aatelistoon viihdyttävyydessään.

trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=C-ZQGRM7GW0
Arte Et Labore
  • 0
Police Story 2 (1988 )

Kakonen alkaa siitä mihin ykönen jäi. Heti alkuun pieni muistelokavalkadi tarjolla lähinnä ekan leffan stunteista ja romutuksesta. Sitten itse Jackie Chan saa kuulla kunniansa vaikka roistokoplan pääjepet kiinni saikin mutta vahinkoa syntyi siihen tahtiin paikkojen tuhoamisen myötä jotta mies saa arvonalennuksen ja tipautetaan liikennettä ohjailemaan.. yllättäen edellisen leffan iso rikollispomo ilmaantuukin paikalle kun on saanut armahduksen ja alkaa siinä kiusaamaan Jackieta ja tämän tyttöystävää.. samalla tästä on tehty yllättäen enempi jokin "pelle" joka ilmestyy vähän väliä ja milloin mitenkin, vähän kuin Yakuza pelisarjan Goro Majima tai sitten sen Peter Sellersin se apuri joka aina yllätti sitä mätkimällä ja hutkimilla missä ja milloin vain yllättäen.

Siinä sivussa kaupunkiin ilmestyy mystinen pommimies. Kuka sitten lieneekään ja erillisten sattumusten kautta Jackie valjastetaan ottamamaan mies kiinni, vaikka on vain kuraansa niskaansa kerta toisensa perään saanut omiltakin, vaikka on aina se oikea sankari siellä taustalla ollutkin.

Samoja näyttelijöitä löytyy poliisivoimista kuin ekassakin leffassa ja myös tyttöystävä on samainen mimmi mikä ekassa pörräsi mukana, elikkäs Jackien tyttöystävä ja tällä kertaa myös hänen äitinsä

Tällä kertaa alussa tapahtumia pohjustetaan paljon enemmän ja pidempään, jotta alussa vähän käsijarru enempi päällä verrattuna ekaan, jossa mentiin hirmuisella vauhdilla ja tykityksellä alusta loppuun.. toki leffan pituuskin tässä venähtänyt reippaastikin pidemmäksi, aina toiselle tunnille vierähtänyt. Muutoinkin tuollaista soluttautumista, varjostusta agenttityylistä jne... mitä ei ekassa ollut juuri laisinkaan. Jotenkin tulee vähän Karate Kid 1 ja 2 mieleen. Yleisilmeeltään aikamoisen erilaisia leffoja eka ja toka, jopa yllätävänkin. Tokihan tässäkin actionia on mutta suhteessa huomattavasti paljon vähemmän ja sellaisia ekan leffan tason todella päräyttäviä kohtauksia ei niinkään ole kun sekin tuttua ja tuntuu että toiminnassa säästellään tässä niin paljon verrattuna ekaan. Huumoriahan tässä toki piisaa, mutta siinäkin hitusen ekaan verrattuna säästellään. Leffalla tosiaan pituutta enemmän mutta jotenkin jää fiilis että kaikessa vähän säästetään.

Kelpo leffa mutta ekan leffan huikeuden tasolle ei ylletä. Tässä homma vähän leviää liiaksi joka suuntaan, eka oli selkeämpi, napakampi, vauhdikkaampi sekä hauskempi. Saas nähdä mihinkä suuntaan sitten kolmonen lähtee homma oikein viemään !?
Arte Et Labore
  • 0
Angel Heart - Noiduttu Sydän (1987)

Vakuuttavaa jälkeä alusta loppuun.

Voodoo siis suurena asiana tässä, tai poikkeuksellisen realistisena. The Skeleton Key oli mielestäni todella aliarvostettu jännäri/(ScaryJump)kauhu kyseiseen "kulttiin". Tämä toki todella erityylinen elokuva, draama/jännäri. Pelien puolelta toki mainittava eka Gabriel Knight joka kans mainio pläjätys aiheesta nimeltä voodoo.

Pääosissa Robert De Niro sekä Mickey Rourke, joten tiettyä rankkuutta löytyy jo heti kättelyssä siltä osastolta. Ohjaajana on Alan Parker jota takakannessa hehkutetaan mestariohjaajaksi ja mainitaan leffa Mississippi palaa sekä The Commintments, kyseiset leffat ei itsellä sano mitään. Samainen Parker myös käsikirjotti leffansa, toki jonkin romaanin pohjalta.

Rauhallisesti etenevä leffa. Tarinasta ja juonesta itsestään parempi mitä vähemmän kertoo, kaikista parasta kun sen kokee itse kokonaisuudessaan. Tämän yksityisetsivän mukana katsoja kulkee mukana matkan ja voi siinä samalla arvella mitä tuleman pitää. Toki varoituksen sanana, tämä on Todella Rauhallinen leffa että ADHD vauhtiveikot eivät taatusti saa tästä mitään irti ja pitkästyvät miljoonaan kertaan, mutta maltti on valttia tämän kanssa.. luottaa täysin omaan tekemiseensä eikä lähde kosiskelemaan katsojia ja reuhuamaan vain viihdyttävyyttä kosiskellen.

Pakko mainita tuosta Mickey Rourkesta tuollain vähän nuoremapana, niin näyttää tässä leffassa joistain kuvakulmista kuvattuna aivan hämmästyttävän samannäköiseltä kuin Bruce Willis aikoinaan. Jos ei tuostais kummasta kyse niin siellä täällä olis hetkiä missä ei vois kyllä sanoa kovin helpolla kummasta ois kyse.

Leffassa Harry Angel (Mickey Rourke) on 1950-luvulla yksityisetsivä jonka Louis Cyphre (Robert DeNiro) palkkaa etsimään laulana Johnny Favoriten, itse kadoksissa oleva mies ei halua tulla löydetyksi ja yikstyisetsivä joutuukin melkoisen painajaisen keskellä, kun tutkimuksissaan itsensä yhä syvemmälle toimeksiannossansa etenee.

Ei itselläni sinne totaalisten huippuleffojen joukkoon kuitenkaan yllä, mutta paljon tässä on tehty oikein ja mainio leffa kaikkinensa. Leffa aikuiseen makuun.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=0iKzekw3xn8
Arte Et Labore
  • 0
Rampage : Big Meets Bigger (2018 )

Rymistelyä tiedossa kun Dwayne Johnsonin näyttelemä hemmo kohtaa vähän isomman luokan köriläitä. Geneettiset testit (tai jotain) menneet vähän pieleen ja niiden seurauksena jättikokoisia petoja ottaa maapallolla yhteen, jättiläismäisen kokoisen gorillan lisäksi on myös sutta ja alligaattoria tarjolla superhyper jättikokoisina.. gorilla vähän kuin hyvis ja noi muut kaksi enempi pahiksia.

Kaippa tässä jollain tapaa on koetettu vähän King Kongin ja Godzilloiden jalanjäljissä tallustella ja ne todella löyhästi yhdistettynä erääseen videopeliin siinä sivussa, tämä pelipuoli tässä lienee pitkälti Chicagon tuhoaminen. Mitään olennaisen suurta yhteyttä tällä ei kuitenkaan tuhon videopeliin joka ilmestyi vuonna 1986

Homma menee melkoiseksi kohellukseksi kun paikkoja pistetään mäsäksi vähän isommalla kädellä. Tarinallisesti homma lähtee ihan lapasesta ja porukkaa on jos jonkinsorttista sakkia, kenestäkään ei oikein saa kuitenkaan katsojana mitään sen pitävämpää otetta vaan kaikki lipuvat liukkaana saippuana kätösen läpi. Naomie Harris siellä seassa on joku "tarinankertoja" siellä seassa mitä ihmettä tapahtuu.. löytyy armeijaa, salaperäistä valtion virastoa, sisar (Malin Åkerman) ja sen veli, avaruudesta olevaa mutatoivaa ainetta...

Alun sekava huuhailu miljooninen hahmoineen kun on saatu läpi kahlattua niin toimintakohtaukset ovat ajoittain ihan messeviä ja vähemmän yllättävästi spektaakkelimaisuutta hakien. Erikoisefektit ajavat ihan kelvollisesti asiansa, lähikuvissa jättikokoiset otukset näyttävät varsin mallikkailta mutta kaukokuvissa ei aina niinkään.

Päätöntä action kohellusta jossa mehustellaan paikkojen tuusan nuusaksi laittamisella ja tarjoillaan siinä määrissä että aika nopeasti alkaa ähky tulla ja homma puuduttamaan. Jotkut saattaavat viihtyä tälläisen parissa sen puolisentoista tuntia toki. Yhtään mitään järkevämpää varsinkaan tarinallisesti elokuvaltaan haluava tästä tuskin saa yhtikäs mitään irti, kun ne ei erikoistehosteetkaan nyt mitään ennen näkemättömän päräyttäviä ole. Puhtaasti suoranaisesti varsinaista toimintaa elokuvaahan tämä ei ole vaan enempi perustavanlaatuista tuhorymistelymutustelua ja sitä senkin edestä ja onhan siellä sitä jotain löpinätäkin seassa.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=coOKvrsmQiI
Arte Et Labore
  • 0
Rambo Last Blood (2019)

Leffan nimi ainakin kertonee jo oleellisesti mistä kyse, tämä siis viides John Rambosta kertova elokuva ja ensimmäinen oli nimenomaan First Blood ja erosi melkoisesti kolmesta seuraavasta, saas nähdä onko tämä enempi ekaa vai niitä kolmea seuravaa.

Voinee olettaa että tämä on todellakin vimonen Rambo leffa, ei pelkästään nimestä vain elokuvan nimestä mutta myös siitä että Sylvester Stallonella alkaa ikä jo aika vahvasti tulla rymistelyä ja actionia vastaan, vaikka ikäisekseen melkoisessa vedossa edelleen on. Lieköhän vielä osittain tämän innoittamana myös Harrison Ford vielä kerran palaa Indiana Jonesiksi. Toki jotain villejä huhuja ollut ilmoilla että jos tämä menestyis hyvin niin saattaisivat vielä kutosen tehdä tai sitten esiosan, tosin tiedä miten tuon esiosan saisi tehtyä kun ei tietsikallakaan nyt niin hyvin pysty Stallone nuorentamaan että homma fiksulta ruudulla näyttäis.

Tosiaan tämä on vähän kuin alkupuoli rauhallisempaa menoa vaikkei tuo auvoisuuden ja rauhallisuuden tunne kovin kauaa kestäkään, ja sillain vähän ekaa leffaa muistuttaa vaikkei se ajojahti kyllä varsinaisesti rauhallista ollut missään vaiheessa mutta populaa ei viikatemies siinä ollut tauotta niittämässä, toisin kuin sittemmin tulleissa elokuvissa. Toki tässäkin sitten jälkimmäisellä puoliskolla päästetään taas oikein kunnolla ns. hel*etti valloilleen... alussa Rambo vapaaehtoisena pelastaa rajuilta luonnonvoimilta, myrskynsilmästä ihmishengen. Jonkin perheen tytär pelastuu mutta vanhemmat menehtyvät kyseisessä rytäkässä ja siitä tulee lisää yksi painajainen lisää lukemattomien aiempien rinnalle Rambolle kun mies ruoskii itseään että ei saa muita pelastettua tälläkään kertaa... noin muutoin John asustelee rauhassa omalla maatilallansa ja elämä on rauhallisesti asettunut aloilleen vailla kuolemaa ja väkivaltaa, joka siis melkoinen muutos sekä mullistus miehen aiempaan elämään verrattaessa, toki muistot synkistä menneisyyden tapahtumista tuntuvat tauotta riivaavan ja ahdistavan sekä mieleen tulvivan liiankin hanakkaasti..

...toki tällä kertaa paikka jossa se lopullinen toiminta ja välienselvittely tapahtuu on osittain vähän yllättäväkin ja pienimuotoinen verrattuna muiden leffojen suuriin alueisiin, nimittäin Johnin suvun maatila jonne tulee kutsumattomia vieraita, tosin mies osaa niitä odotella ja valmistautuu virittelemällä oman tilansa kuin alla olevat tunnelit melkoiseksi ansa"labyrintiksi" joiden metkut mies itse tuntee läpikotaisin, tästä tulee väkisinkin hitusen mieleen niinkiin kaukaa haettu elokuva kuin Yksin Kotona (ja sen kolmet jatkot). Toki tässä homma menee rankemmalle tasolle ja kaikki on verisempaa ja ei niin "sarjakuvamaista" menoa vailla kuolemanpelkoa, tässä toki vallanpäinvastoin K18 leiman kera..

..Rambolla on maatilalla taloustöitä hoitelemassa vanhempi meksikolaismummeli, jonka lapsenlapsi (nuori nainen, Yvette Monreal) on myös pitkälti elämänsä siellä asustellut turvassa pahalta maailmalta John Rambon maatilalla, vähän toki meni ohitse itseltä että oisko jotain sukua lopulta peräti ollut ? tuo tyttönen, siellä välillä vierailee hänen kavereitaan ja maailman muutokset törmäävät tuolloin vahvasti tytön ja JRambon välillä joka pitää tyttöä melkeinpä kuin oman lapsenaan, "väännöt" tapahtuvat mm. musiikkimakua myöden, tuohon puoleen nyt ei sen enempää pureuduta, kumpikin vain tuntuu olevan eri aikakaudelta ja vaikka mielipiteet ristiriidassa ovatkin, tuntuu kumpikin toisiaan äärimmäisen paljon kunnioittavan. Tytär on saanut vihiä biologisen isänsä edelleen olemassaolosta ja hän haluaa lähteä ensimmäistä kertaa isäänsä tapaamaan Meksikoon "hinnalla millä hyvänsä", vaikka John tyttöä varoitteleekin että se on äärimmäisen huono idea, vaikkei suoranaisesti halua kertoa miksi.

Leffan meksikolaiset esitetään poikkeuksetta niin totaalisen synkän raadolliseksi raakalaisiksi että voisi melkein luulla että itse Donald Trump olis ollut tässä käsikirjoittajana, jotta saisi sympatiaa omille haluilleen oikeassa maailmassa. Meksikaanojen käytös omassa maassansa on niin sairaansadistista, okei toki ovat huumekartellia ja pyörittävät ihmiskauppaa mutta noin muutoinkin tuntuu että kaikki meksikolaiset polkevat ihmisoikeudet maanrakoon ja vielä virtsaavat päälle kaikelle inhimilliselle, toki tässä varmaan taas haettu oikeutta lopun raakuuksille joilla Rambo heitä sitten alkaa kouluttamaan kun sukset ovat liian pahasti ristiin menneet. Toki Sylvester Stallone taas kerran ensin sorretaan maanrakoon ja listitään surkeaan jamaan, mistä alkaa miehen perinteinen nousu suurena altavastaajana, oli sitten kyseessä hänen suurtuotoksensa Rambo taikka Rocky.

Yleisesti ottaen aika moni ja varsinkin kriitikot ovat tämän (vitosen) lytänneet aivan totaalisesti. Eka leffa on tietyllä tapaa ajaton jahtaamisleffa joka malttaa pitää langat käsissään eikä lähde käsistä vaan homma pysyy hengästyttävänä koko kestonsa ajan ja metsikkö on mainio paikka juuri tuollaiselle tapahtumalle ja luonto tuo siihen oman säväyksensä, kyseinen elokuva ja iskee kyllä kovaa edelleen...

..toinen oli sitten jotain aivan totaalisesti muuta, muttei nyt sinällään aivan täysin eri genressä hassumpi tapaus sekään, kolmas oli vähän kakkonen astetta vesittyneempänä versiona, varsinkin ympäristö siinä ei ollut yhtä valloittava ja viehättävät puitteet kuin mitä kahdessa ekassa oli... nelonen oli sitten rankkuudessa jotain mihin ei oltu viimeaikoina totuttu ja varsinkin tuollaisessa Hollywood fimissä, siitä tuntui porukka pitävän suht kovastikin mutta suurelle yleisöllehän tuo ei rankkuuden takia edes oltu suunnattu, siinä palattiin taas parin ekan tapaan ottamaan ympäristöstä kaikki irti..

..tässä jatketaan rankkuuden osalta kieltämättä melkoisen korkein panoksin ja muutama äärimmäisen vastenmielinen kohtaus raakuudessaan ja sitä todella näytetään lähikuvana ja hommassa viipyillään varmasti tarkoituksellakin. Meksikon kadut eivät anna niin mainioita puitteita kuin metsiköt tai viidakot kunnon rymiämiselle, mutta lopun maatila on kieltämättä vallan toimiva ympäristö, vaikkei siitä kaikkea irti saada, jää vähän sellaiseksi todella vilistävän nopeaksi tapaukseksi jossa pompitaan taposta toiseen mitä erilaisin menetelmin.

Tarina toki astetta läheisempi, kun tällä kertaa kostetaan läheiselle aiheutettua kärsimystä ja murhaa.. aiemmissa leffoissahan syyt ovat olleet aivan toisaalla ja kaukana perhepiiristä tai läheisistä sinänsä..

..omaan makuuni tämä elokuva ei ollut läheskään niin umpischaissea kuin mitä suurin osa nähneistä on tätä tuntunut pitävän. Toki toi tytön mukaan tuominen tuli ikään kuin tyhjästä ja sillain vähän katsojien sympatioiden kalastelua nykypäivän leffaan lisättynä, kun aiemmat leffat olleet aika muuta. Jos tämä nyt päätti niin toi "kotitila" päätös on meikäläiselle vallan jees tapahtumapaikaksi. Ramboahan tuo oli sinänsä, toki kauaksihan tässä ekan leeffan mainingeista on ajauduttu. Lopputeksteissä sitten pieniä pätkiä kaikista aiemmista leffoista. Ensimmäinen on aivan omassa kastissaan ja korkeuksissaan toki.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=km_L0v3C0ms
Arte Et Labore
  • 0
Ravenous - Erämää Syö Miestä (1999)

Elokuva sijoittuu vuoteen 1847 Elokuvassa tapahtuu juonenkäänteitä siihen tahtiin aivan heti alkuhetkistä asti ja vauhti vain kiihtyy mitä pidemmälle mennään että mitään järkeä niistä ei ole mitään vihjata. Kaikkein parasta jos elokuvan pääsee katsomaan sillain että ei ole siitä mitään kuullutkaan ja aivan täysin tietämättömänä tarinasta ja juonesta.

Dramaattista jännitystä, mustaa huumoria, ripaus kauhua (gorea, raakuutta), mystiikkaakin intiaanien näkövinkkelistä. Sitä kaikkea on tarjolla tässä elokuvassa niin että napa ritisee katsojan tätä ahmitessa. Tarinallisesti aivan huikeaa leikittelyä katsojan kera mutta ei kuitenkaan kustannuksella ! Musapuoli uppoaa todella taidokkaasti tunnelmaa entisestään syventämään, tunnelmanluonnissa aivan lyömätöntä kamaa ! musa luo omalla läsnäolollaan ilmaan leikittelyä, ahdistavuutta, jännittävyyttä sekä taitavasti niiden välillä vaihdellen aivan silmänräpäyksessä, kenties jopa taitavinta musiikinkäyttöä miesmuistiin.

Kovan näyttelijäkaartin ovat tähän koonneet... Guy Pearce, Robert Carlyle, David Arquette, Jeremy Davies, Jeffrey Jones, John Spencer, Neal McDonough, Joseph Runningfox, Bill Brochtrup.... ohjauksesta vastaa Antonia Bird. Nimilista on siinä mielessä yllättävän nimekästä kun jo tämä nyt johonkin pitäisi välttämättä kategorioida niin aikamoisen köyhän miehen budjetin kauhuleffa jossa todella vinoutunutta jopa makaaberia huumoria. Musiikista vastaavat Damon Albarn sekä Michael Nyman.

Sarjassamme leffoja jotka varmasti mennyt suurelta yleisöltä aivan täysin totaalisesti ohitse ja jääneet syyttä suotta "unohdetuiksi ja kadoksissa" oleviksi helmiksi. Varoituksen sanana että tämä ei ole mikään kokoperheen tai lasten leffa ! ei todellakaan. Rankkuutta aikuisempaan makuun ja pari kohtausta menee jo sairaan puolelle. Kuiteskin yksi kovimmista positiivisista ylläreistä mitä vastaan tullut, käsikirjoittajalla ollut kerrankin poikkeuksellisen hyvä päivä

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=l7BDiNktrLU
Arte Et Labore
  • 0
Legenda (1985)

Täysin totaalisen puhtaasti fantasia/"satu"mainen leffa kyseessä ja ohjaajana Ridley Scott.

Pääosassa nuori siloposkinen Tom Cruise, jonka esittämä hahmo elelee ajattomassa myyttisessä metsässä jota asuttavat mm. keijut, peikot, yksisarviset jne... vaan tuleepa pahuus kylään Tim Curryn näyttelemän pahiksen muodossa joten hyviksen on käytävä taistoon paremman maailman puolesta... ai niin siinä sivussa toki pitää pelastaa prinsessa jota näyttelee Mia Sara.

Visuaalinen anti on todella mainiota ja iskee todella hyvin. Ajoittain mieleen tulee hitusen Peter Jacksonin Taru Sormusten Herrasta pimeän puolen kylkijoista örkit mitä maskeeraukseen tulee. Mikä ei todellakaan ole huono juttu ! itse maailmakin näyttää yllätävän kivan ja hyvän satumaiselta vaikka tuohon aikaan tuollaisten satumaailmojen luonti ollut äärimmäisen haastavaa jotta homma ei ihan pöpelikköön tai totaalisen campin puolelle karahtais. Hatunnosto tiimille joka on lavastuksista, puvustuksista ja erikoistehosteista vastannut, todella huikeaa jälkeä ja paukuttaa vielä tänäkin päivänä katsojan mielensyövereihin upoten. Yleisilme, valaistus on yllättävän pimeä ja synkeä. Tuossa asiassa vaikkapa tuo traileri antaa aivan väärän ja liian valoisan yleiskuvan.

Kaiken kliseiden keskellä itse elokuva on hitusen sekava sähellys, jolla olis huikea potentiaali olla vallan mainio seikkailufantasia. Toki itse kasvanut Jim Hensonin Labyrinth leffan parissa ja se meikäläiselle sitä makeinta satua ollut leffan muodossa ja tämä tuon tyylistä menoa vallan kivasti makuhermoissa kutkuttelee. Joten siltä osin mainio löytö näin vähän vanhempanakin sitten Ei tämä toki tuon rinnalle jo pelkästään nostalgisten muistojen takia, eikä sekavan sähellys kouhotuksensakaan, kun Labyrinth oli niin paljon tasapainoisempi esitys... mutta kiva ylläri sinänsä siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Jos fantasiasadut yhtikäs millään tavalla kolahtavat niin kantsii tsekata jos ohitse mennyt. Toki hirveästi tämä ei selittele varsinkaan alussa että aika syvään päähän niin sanotusti suoraan pompataan mut kyl ne peruasiat siitä sitten selviävät asteittain mistä kyse, tai sitten ei... ja vähän maailmaa ylipäätään avataan, tosin jollain tapaa vähän repaleinen loppuvaikutelma kuitenkin jää ja hommaan sisään pääseminen vaatii oikeasti katsojalta jonkin verran ponnistelua. Toki homma on leikeltykin mitenkä sattuu ja tästä kait tehtiin aika erilaisesti leikattuja versioitakin ihan levitykseen ja sillä tavalla todella sekava soppa ollut. Pienille katsojille muutama kohtaus voi olla pelottava (hahmot itsessään ja niiden puhetapa jo pelkästään), toki vakivalta itsessään ei vaikkapa sit Peter Jacksonin alkupään limaverituotantojen kanssa ole kuiteskaan samoilla linjoilla, synkeys luodaan ihan toisin keinoin.

Täytyy myöntää että eipä oikeastaan yhtään sellainen mitä olisin etukäteen tämän olettanut olevan. Vallan rivakka, räväkkä ja ärjy satu. Todellista kasaria tietyllä tapa, kaikkine puutteineen, sekavine sähellyksineen ja heikkouksineenkin osui ja upposi yllättävän hyvin, asenne vaan yksinkertaisesti korvaa niiiiiiin paljon tässä ja sitä jos mitä tässä piisaa aivan älyttömästi.

trailer... joka tosissaan tuntuu kuin ois jostain muusta leffasta otettu...
https://www.youtube.com/watch?v=als5pGB3Tfg
Arte Et Labore
  • 0
Miamin Superkytät (1985)

Ohjaajana toimii Bruno Corbucci joka oli Sergio Corbuccin nuorempi veli. Sergio loi itseään läpi aika rankoillakin leffoilla ja erityisesti westerneillä ja muistetaan erityisesti Djangon luojana. Vaikka Sergio "kovempien" leffojen äärellä uransa pitkälti loi niin kaksi näitä Bud Spencer & Terence Hill komediallisia leffoja myös tekas ohjaajanpallilta. Brunolta tämä oli ainokainen.

Alkutekstien taustalla näkyi pinkkei flamengoi, joten ei ole vaikea arvata millä vuosikymmenellä tämä elokuva on tehty. Tämä tais olla kaksikon aika loppupään tuotantoa sitten, tämän jälkeen tais viel tosi pitkän ajan päästä yhden leffan ysärillä tehdä mutta enemmän painottui sinne 1970-luvulle kaksikon touhut.

Puoliviatonta actionia, syömistä, nyrkkien viuhuntaa, huumoria.. niistähän nämä leffat on poikkeuksetta tehty eikä tämäkään poikkeusta tee. Tässä huumori jää keskivertoa laimeammaksi, jotta ei kaksikon läheskään parhaimmasta päästä vaan enempikin sieltä häntäpäästä. Eikä actionkaan mitään erikoisia tarjota mitä ei muissa olisi suuremmissa mittakaavoissa tarjoiltu, tai kekseliään hupaisammin.. joitain pieniä yksittäisiä hauskoja kohtauksia toki aina mukaan mahtuu, niin toiminnan kuin vitsinvääntämisen puolesta.

Sinällään jotain mitä ei kyl taitais näinä päivinä enää pystyä tekemään, että kyseinen kaksikko oli noinkin monessa elokuvassa yhdessä näyttelemässä ja vielä päälle teki jonkin verran omia leffojaan että toinen vain oli. Kuitenkaan kun ei millään tavalla mitään sarjaa ole vaan aina aivan oma tarinansa ja hahmonsa näissä elokuvissa, okei on siellä jotain yksittäisiä jatko-osia joillekin hahmoille mutta aikamoisen harvakseltaan. Enemmän kuin legendaarisia näiden leffojen nimet toinen toisensa perään kun ne on Suomeksi väännetty siin on kyllä lähtenyt aina nimenvääntäjiltä aivan täysin hommat lapasesta.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=GuPbrwHTQpY
Arte Et Labore
  • 0
DragonHeart - Vengeance (2020)

Ensimmäinen Dragonheart (Viimeinen Lohikäärme, vuonna 1996) oli vallan koskettava ja mainio seikkailuleffa sekä ripaus huumoria, homma toimi todella hyvin ja Dracon äänenä oli Sean Connery, leffa joka jäi mieleen ja muistuu edelleen monestakin syystä ja vain hyvässä myös tekijäpoppoota myöden kuten Dina Meyer, Dennis Quaid, David Thewlis, Rob Cohen, tehosteporukka joten kyseinen poppoo sai loihdutta sydäntä ja sielua elokuvaan kivan paljon mukaan..

..näissä tuntuu aina sitten koko tekijäpoppoo suunnilleen vaihtuvan joka leffassa. Kakkonen oli huomattavasti unohdettavampi kaikella tavalla. Kolmonen oli katsottava ja palautti uskoa hommana kakkosen jälkeen vaikkei toki ekan tasoinen läheskään ollut. Nelonen oli sitten taas sukellus pohjamutiin... saas nähdä miten tämä vitonen, olisiko parittomat osat mainioita ja parilliset vähemmän mainioita ?

Tässä Helena Bonham-Carter sitten Siveth nimisen lohikäärmeen äänenä. Joten naislohnaria olis tarjolla tällä kertaa. Muita näyttelijöitä ei sitten nimellisesti hirveästi tunnekaan entuudestaan... Joseph Millson, Jack Kane, Arturo Muselli, Carolina Carlsson... ohjaajana Ivan Silvestrini.

Pääosan nuorikko sattuu näkemään ja kuulemaan sivukylällä omalla kotitilallaan että uusi rosvojoukko on nostamassa päätänsä taas yhteistä hyvää ja kuningasta vastaa kun porukka tekee pojasta orvon. Kukaan ei tunnu kuitenkaan poikaa uskovan, ennen kuin on pakko. Samalla poika saa selville tietoa mahdollisesta legendaarisesta lohikäärmeestä josta voisi olla apua ja ratkaisu ongelmiin..

..tarinallisesti vetelee vähän sinne päin ja sinällään "aukkoja" on vaikka kuinka jos lähdetään ensimmäiseen vertaamaan. Suht vauhdikas koko perheen seikkailu kuiteskin. Peruskauraa jonka unohtaa melkein samantien kun on nähnyt, kuten suurimman osan leffoista. Toki itselleni nämä hankittava "koko sarja" kuiteskin kokoelmiin, mutta ykkönen loistaa omissa oloissaan selkeästi muiden yläpuolella ja kestää aikaakin todella hyvin.

Leffat kolme, neljä ja viisi (tämä) ovat sillain tehty visuaalisesti ja synkästi samasta muotista ja aivan erityylisiä kuin kaksi ekaa, varsinkin kolmonen ja nelonen jotka ovat kuin veljekset..

..siltikin ensimmäisen leffan todellinen pahis on oikeasti ikimuistettava heppu joka syöpyy mieliin aivan toisella tavalla kuin näissä muissa ns. synkissä leffoissa ja tuntuu oikeasti vastenmieliseltä hepulta, jossa tosin myös paljon auttaa loistava näyttelijäntyö. Tässä vitosessa taas lähdetään juonella enempi koettaa kikkailemaan mitä pidemmälle mennään, kakkoseen taas "verrattavissa" on nuori pääosan jeppe. Ykkösen tarina vaan on lyömätön ja sitä ei oikein voi ylittää ja periaatteessa järkevästi jatkaakaan, vaikka jatkettu nyt sitten onkin ja lähtenyt homma osittain omia latuja hiihtelemään, niin sitä fiilistä, tunnetta ei vaan ykkösen tapaan saada enää luotua samassa mittakaavassa..

..näin jälkikäteen ajatellen tuo ykkösen tarina on täyttä timanttia ja aika täydellinen paketti joka toimi kokonaisuutena tavalla jota on enää mahdotonta toistaa, vallankaan missään jatko-osissa. Vuosi vuodelta vain noin tarinallisestikin sitä kohtaa kunnioitus nousee kuinka mainio siitä oli tehty, sitä ei tuolloin oikein vielä käsittänytkään, mutta nyt viimeistään senkin käsittää.

Tunnari on (musiikin puolella) edelleen sama ja hyvä niin, heti tulee hyvä fiilis kun vallan kuultu ja sitä kautta mainioksi jo ekasta leffasta asti soitu tunnari ilmoille leffassa kajahtaa, toki pienin muutoksin mutta samainen silti.

Mainitaan nyt vielä lohnareiden äänet kaikkinensa...
Dragonheart (1996) - Draco (Sean Connery)
Dragonheart: A New Beginning (2000) - Drake (Robby Benson)
Dragonheart 3: The Sorcerer's Curse (2015) - Drago (Ben Kingsley)
Dragonheart: Battle for the Heartfire (2017) - Drago (Patrick Stewart)
Dragonheart: Vengeance (2020) - Siveth (Helena Bonham Carter)

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=UEPm5NFb50E
Arte Et Labore
  • 0
Elää ja Kuolla L.A.ssa (1985)

Tämäkin mennyt aikoinaan totaalisesti ohitse, mutta tästähän kehkeytyi ihan katseltava ja sinällään kova katselukokemus. Ei mitään maata mullistavaa nyt sentään kuiteskaan.

"Actionissa" annetaan palaa oikein sielun kyllyydestä eikä juuri pihdata ja pidätellä kun hommiin tasaisin väliajoin ryhdytään rajuudessaan, homma on kuitenkin selvää ja tapahtumista ottaa hyvin selvää. Ei lainkaan sekavaa sähellystä tai pilkkopimeässä hämäriä leikkauksia tai ylipitkitettyjä turpiinmätkintä maratoneja vielä kerta kiellon päälle. Toimintakaan ei varsinaisesti ole hirveän ylitse vedettyä vaan aika realistista. Autolla kaahailukohtauksesta tulee enempi tai vähempi mieleen kieltämättä GTA-sarjan pelit.

Kyttä (näyttelee William L. Petersen) menettää työparinsa ja päättää kostaa, kun syvällä sisimmässään tietää mistä kyse. "Pahiksen" elikkäs rahanväärentäjän roolissa nähdään sitten Willem Dafoe näyttelijänpuuhissa, myös John Turturo mukana menossa.. toki liuta muitakin mukana... ohjauksesta vastaa William Friedkin.

Musa svengaa roisisti aikakaudelle tyypilliseen tapaansa joten sieltä puolelta ei mitään suuria ylläreitä, jos aikakauden soinnuista pitää niin suloisia sellaisia on tässäkin tarjolla.

Ei yritä liikoja ja liian suureellisesti, vaan vetää puhtaasti asenteella niin audiovisuaalisesti kuin hahmovetoisesti, puksuttaa junan lailla kohti vääjäämätöntä päämääränsä. Homma on aika yksinkertaistettua jokaisella osa-alueella, joka toimii tässä ihan kivasti. Loppu ei anna katsojalle mitään armoa, se on nähtävä itse. Siinä vaiheessa lähdetään täysin pois valtavirrasta, jopa vastavirtaan eikä vain hapuilevasti haromaan vaan vinhasti menemään. Konstailematon ja kikkailematon, kovaksi keitetty isku vasten katsojan kasvoja. Kuka saakaan palkkansa ? Ei toki ainutlaatuista mutta harvinaista.

Vaikka aikamoisen kovasti nyt tuli kehuttuakin tuossa ylempänä, niin ei tämä kuiteskaan minnekkään klassikoiden joukkoon yllä tai omien suurien suosikkien joukkoon pääse siltikään. Eka ja kolmas kolmannes olivat jees, mutta keskimmäisessä pätkässä oli vähän tyhjäkäyntiä ja joutenoloa liiankin kanssa. Valitettavasti tuo "keskimmäinen osa" on liiaksi pitkitetty ja homma tylsistyttää siinä vaiheessa liiaksi, vaikka välillä koetellaan paljasta pintaa katsojille siellä tuodakin mut ei se vaan riitä.

Toi Making of kantsii ehdottomasti katsoa ! Kertoo ja paljastaa monta seikkaa minkä takia leffasta tuli tälläinen hitusen omantiensä kulkija josta paistaa "itsenäisyys".

leffan trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=zGBe8mltpkA

Making of dokumenttia, jolla reilu puolisen tuntia kestoa...
https://www.youtube.com/watch?v=sUJECiO45lA
Arte Et Labore
  • 0
Pommittaja Bud (1982)

Tällä kertaa Bud Spencer puuhaa ja hysii omin toimin ja kavaljeerina ei siis Terence Hill mukana lainkaan. Ohjauksesta vastaa Michele Lupo, joka tais näitä runsaammankin satsin uhjoilla.

Bud Graziano (Bud Spencer) on entinen nyrkkeilijä, jolla on menneisyys mutta sitä valotetaan vasta sitten leffan aikana, joten siitä parempi olla näin alkuunsa hiiskumatta. Mies on sittemmin ollut merimiehenä mutta nyt saa yllättäen mahdollisuuden alkaa erään todella lupaavan nuoren nyrkkeilijän valmentajaksi... samalla vastapuolella on myös vastustajan lisäksi "mafia", asia joka oli itse Budillakin aikoinaan vastassa ja niiden kanssa ollaan myös tukkanuottasilla ja kalavelkojen maksua puolin ja toisin tiedossa väistämättömästi.

Ensimmäinen puolituntia ei oikein irronnut mut sitten seuraava tuntinen oli ihan mainiota. Tarina sai myös erään kivan käänteen, harmi että se ohitettiin liian olankohautuksella, siinä ois ollut ainekset suurempaankin keitokseen tarjolla mutta sitä ei sitten lopulta käytetty. Siltikin loppupuoli oli ihan jees nyrkkeilyleffaa jopa, tietenkään huumoria ja runsasta syömistä unohtamatta ! eli nuo todella perinteiest "trademarkit" löytyvät myös tästäkin elokuvasta.

Ihan jees viihdettä ja tosiaan parani huimasti mitä pidemmälle eteni. Tuossa olis myös Hyttynen niminen elokuva ja takakannen tekstien mukaan se saattais olla aika pitkälti samantyylinen kuin tämäkin oli mutta amerikkalainen jalkapallo siinä lajina sit (ohjaajana muuten samainen tyyppi), pitää sekin kuitenkin katsoa.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=GYnbQm6w6ws
Arte Et Labore
  • 0
Birds of Prey and the Fantabulous Emancipation of One Harley Quinn (2020)

Esittelee DC-Universumista enempi vähempiä tuttuja hahmoja, osa näistä tyypeistä"Batmanista" ja osa enempi muualtakin. Osa myös ekaa kertaa valkokankaalla esiintyy (Black Mask), jokunen on tv-sarjassa jo kerinnyt esiintyä mutta eroaa aika paljonkin tässä versiossa esitetystä kuten vaikkapa Black Canary. Pääosan vie Harley Quinn jota Margot Robbie toistamiseen esittää ja onhan mimmi rooliinsa jo ensimmäisessä täysin kasvautunut ja viimeistään nyt uppoutunut. Sopivan höhlä bimbo ja mimmi pystyy naamaansa tarpeeksi vääntelemään ja sitä kautta kasvojen ilmeillä ja eleillä näyttelemään tarpeeksi hyvin, jota tuossa roolissa vaaditaan, ei sentään Jim Carreytä vedetä mutta sinne päin. Robbiehan on myös elokuvan yksi tuottajista ja on sitä kautta halunnut päästä tekemään juuri sellaista HQuinn muotokuvaa valkokankaalle kuin itse haluaa ja se kyllä paistaa läpi aina kun mimmi ruudulla on näyttelemässä kyseistä hahmoa.

Roman Sionis/Black Mask (Ewan McGregor) on se joka on se päävoima siellä pahan puolella ja iso nimi, miehen alaisuudessa toimii mm. Victor Zsasz (Chris Messina), Dinah Lance/Black Canary (Jurnee Smollett-Bell)... Helena Bertinelli/The Huntress (Mary Elizabeth Winstead) vetelee omia linjojaan palkkatappaja. Renee Montoya (Rosie Perez) poliisina jahtaamassa rikollisia...

...tässä vähän "kaikki" jahtaa kaikkia ja siinä sivussa Harley Quinn on saanut tavalla tai toisella kaikki peräänsä ja mimmi koettaa sitten selviytyä kuiville kun Jokeri ei ole enää hänen suojelusenkelinään. Myös pikku mimmillä Cassadra Cain (Ella Jay Basco) varsin oleinen rooli leffassa. Hyvin naisvetoinen ja valtainen leffa kokonaisuudessaan. Ohjaajana toimii Cathy Yan.

Noin yleisesti ottaen noista muista hahmoista ei hirmuisesti tässä koeteta saada oikeastaan juurikaan mitään irti. Tämä on vain ja yksin ainoastaan Harley Quinnin oma show ja muut siinä sivussa lähinnä roikkuvat mukana ja jäävät todella etäisiksi hahmoiksi kaikkinensa. Mimmi toimii myös kertojana(äänenä) ja tuo sillä tavalla vähän Deadpoolimaisuutta mukaan.

Toimintakohtaukset ovat tässä aika yllättävänkin mainioita, napakoita, selkeitä ja iskut tuntuvat (varsinkin jalkojen vääntymiset luissa ja ytimissä) mutta väkivallalla ei sinänsä mässäillä vaan aika sarjakuvamaisena pidetään. Myös ympäristöä ja esineitä käytetään mainiolla tavalla hyväksi kuten se baseball maila tai rullaluistimet. Toimintahuseeraamisessa pysyy järki päässä ja ne ovat todella selkeitä ja tyylillä vedetty. Eihän tämä sinänsä mikään toimintaleffa ole että ei niitä hirmuisesti ole mutta ne vähäiset sitäkin parempia ja sopivat täysin siihen höhlään hahmoon ja hänen ympärilleen tapa jolla "kaaosta kylvetään".

Noin muutoin yleisilmeeltään ja jutuiltaan, hahmoiltaan homma on hyvinkin sarjakuvamaisen oloinen vaikka aidot näyttelijät ovatkin kyseessä. Värejä käytetään runsain mitoin joka paikkaan.

Varmasti vähän erityylinen elokuva kuin mitä todella moni tältä odotti. Millekään viimeisimmän Jokerin jalanjäljille tämä ei armottomuudessa lähde vaan aivan päinvastaiseen suuntaan ja Suicide Squadista vielä pari askelta hömpsömpään suuntaan mennään. Elokuva ei sinänsä itsessään "mikään erikoinen" tai lähelläkään mestariteosta ole mutta kun tämän nimenomaan Harley Quinn leffana ottaa niin mimmi on tässä saatu aika hyvin taas ruudulle kaapattua. Mieli avoinna vailla mitään odotuksia kun lähtee katsomaan niin ajaa asiansa mutta jos tästä jotain realistista synkistelyä odottaa niin taatusti pettyy...

...höyhenen kevyttä, hullun hupaisaa välipala maiskuttelua kaikkinensa. Tarinallisestikin tässä vähän pompitaan ees taas kunnes maltetaan sitten rauhoittua loppua kohti. Hetken hupailu, ei enempää tai vähempää. Rempseä leikittely, joka ei kuitenkaan lähde millekään täysin hurvittelu matkalle ja repäise sekä ammu aivan totaalisesti ylitse kuitenkaan vaikka sellaiseenkin olis ollut mahikset... toki eihän se Dinin luoma hahmo itsessäänkään alunperinkään sellainen niissä sarjiksissa tai piirretyssä animaatiossa ollut.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=x3HbbzHK5Mc

"I'm Harley f****** Quinn!" Margot Robbie on Birds of Prey and R-rated violence.
https://www.youtube.com/watch?v=rPbEOHPAJAM
Arte Et Labore
  • 0
Beverly Hillsin Kyttä 2 (1987)

Elikkäs moottoriturpa Eddie Murphy jatkaa tässä tutussa roolissaan ja tämän jälkeenkin vielä kerran Axel Foelyn saappaisiin hyppää, kun tunnari päättää ilmoille kajahtaa. Miehen näytteleminen aikamoista "huutamista" ja suun "jauhamista" eikä mies ole mikään suuri suosikki oikein koskaan ollut meikäläiselle, mut noin muutoin nämä leffat enempi kiinnostivat.

Tässä tuo tunnusmusa tuntuu kajahtelevan soimaan vähän joka välissä, lieköhän ekassa yllätti kuinka suosituksi se tuli kun sitä aika maltillisesti käytettiin siinä, niin tässä sitä nyt sitten luukutetaan juurikaan säästämättä.

Ekasta tulikin jo kirjoiteltua, aikoinaan tuntui mahtavalta mutta aivan niin hyvin ei enää maistunut vaikka katsottava edelleen olikin. Näistä jatkoista hataraakin hatarammat muistot olis että eivät läheskään niin hyviä kuin se eka. Mut ei tämä toinen nyt sillain hassumpi ollut, että siinä mielessä jos eka ei ihan muistelmien muodossa odotuksia täyttänyt niin tämä oli lievä positiivinen ylläri. Kuitenkin vain lievä eikä tämä nyt mikään megapommi tälläkään kertaa ollut kotsomiskokemuksena. Eka näistä kuiteskin se parempi lopulta oli, tämä tuppas olemaan jotenkin pitkäveteinen "siellä ja täällä".. aina (liian harvoin) kun Brigitte Nielsen ilmestyy ruudulle niin sit pitkäveteisyys kaikkoaa mut turhan harvakseltaan mimmiä tässä näkee.

Tässä A.Foley ekasta leffasta tuttuine kumppaneineen (Judge Reinhold sekä John Ashton) lähtevät selvittämään kun asekauppiaiden (Brigitte Nielsen, Jurgen Prochnow) jälijille päässyt myös ekasta osasta tuttu jepari (Ronny Cox) pistetään aika heippoon happeen.

Ohjaaja muuten vaihtunut sit ekan, sen ohjasi Martin Brest ja tämän sit Tony Scott... sit kolmosen ohjaa John Landis.

Ei nyt varsinaisesti huono muttei nyt erityisen hyväkään, sinällään ei mitään mitä ei tuon aikakauden leffat ois muutoinkin saavikaupalla tarjonneet. Omaan makuuni tuo huumori on vähän sellaista "väkinäisen" oloista, johtunee siitä että tosiaan en mikään Eddie Murphyn huumorin tyylin ylin ystävä ole.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=rcrM8c9uuwM
Arte Et Labore
  • 0
The War of the Roses (1989)

Pääosassa kolmikko joka teki noin viitisen vuotta aiemmin todella mainion Indiana Jones "kopion" tosin tuoden sen nykypäivään. Elikkäs Vihreän Timantin Metsästys oli tuo leffa joka on oikeasti mainio leffa, sen jatko Niilin Jalokivi ei niin mukaansa tempaava enää ollut. Liekö ohjaaja Robert Zemeckis ollut se taikasana siinä tapauksessa... niin tai näin niin tällä kertaa sama kolmikko on pääosissa kuin nuissakin, elikkäs Michael Douglas, Kathleen Turner sekä Danny DeVito...

...tällä kertaa ohjaajanpallilta löytyy todella yllättävä ! nimi, sillä samalla kun mies näyttelee tässä niin myös ohjaa, elikkäs Danny DeVito.

Nyt ei myöskään ole mistään seikkailuleffasta sentään kyse vaan "romanttisesta" komediasta. Alussa Oliver (MDouglas ja Barbara (KTurner) rakastuvat ja tekevät pari lasta (Sean Astin, Heather Fairfield) hankkivat unelmakodin jne... 18 vuoden yhteiselon jälkeen homma alkaa yhteiselona maistua puulta ja rakkaus murentua, ainakin toisella osapuolella. Hommaan tulee kertojan äänenä mukaan Danny DeVito joka kertoo tarinaa asiakkaalleen. Tässä siis Gavin (DeVito) on lakimies joka on myös Oliverin kaveri ja sitä kautta sekaantuu väkisinkin tuohon avioerosoppaan jonka panokset kasvavat ja rumenevat edetessään. Mies ja nainen haluaa kumpikin oman osansa talosta eikä ole piiruakaan valmis antamaan periksi..

...kuulostaako asetelma jotenkin tutulta, nimittäin vuonna 2009 tuli suomalainen leffa nimeltään Haaratuvan Rakkauden Talo, joka muistuttaa asetelmiltaan hyvin paljon tätä. Tuo oli tummansävyinen komedia jota tiukan satiirisella sävytyksellä, yhdistäen pientä gangstamenoa ja rikollista puuhaa jota ei tässä juurikaan ole... mutta puhtaasti pohjimmiltaan komediaa kuitenkin. Toki aivan yhdestä puusta leffat eivät ole mutta itse asetelmassa tosiaan paljon samaa. Todella katsottavia elokuvia kumpainen.

Musiikilla muuten poikkeuksellisen pieni rooli tässä elokuvassa.

Kieltämättä pääosankaksikolla on kiva kemia puolin ja toisin tässä leffassa, ja varsinkin se tuittupäisyys toista kohtaan kun panokset alkaa kovenemaan askel askeleelta tuo näyttelijöistä parhaat puolet esiin. Tai siis oikeastaan voisi sanoa että tää trio toimii taas tällä kertaa kokonaisuudessaan kivasti yhteen.

Ei mikään superratkiriemukas tykitys mutta pieni ilkikurisuus huumorissa koko ajan paistaa läpi sopivalla tavalla, joka saa haluamaan katsojan näkemään kuinka tarina päättyykään, hitusen erilainen "rakkaustarina". Ehdottomasti kokoelmissa säilyy tämä.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=5ebv3i_9Ltc
Arte Et Labore
  • 0
Batman Beyond the Movie (1999)

Tämä siis sisältää elokuvan joka kestää noin 40 minsaa ja ilmeisesti tämä leffa on alustusta ? tuolle Batman Beyond animaatiosarjalle ja neljä sarjan jaksoa myös tässä katsottavissa itse leffan lisäksi, hassusti ne ei pilotteja kuitenkaan ole käsittääkseni.. vai onkohan tämä elokuva tuplapilotti jakso, tiedäppä tuota !?

Aivan alussa Batman/Bruce Wayne (Kevin Conroy) vetäsee "tulevaisuudessa" keikkaa rikollisuutta vastaan mutta on vanha ja raihnainen harmaahapsi, kävelykeppikin on jo tarpeen ja ikää noin 70-vuotta, joten pelkät rivi-vihu-rosvot alkavat olla haastavia ja iskuja joutuu ottamaan likaa vastaan. Joten mies päättää lopettaa duunit kun vielä pystyy ja henkikulta pihisee..

..teinijannu Terry McGinnis (Will Friedle) saa puolivahingossa selville kuitenkin Bruce Waynen salaisuuden. Heti perään pojan isä murhataan, kuitenkin vaimo ja toinen lapsi kuitenkin eloon jää joten siltä osin ei yksi yhteen jalanjälkiä tallustella kun Terrylle äiti ja veli jää eloon.. mutta kostoahan poika isänsä murhaajalle alkaa kovasti halajamaan. Pojan on aika ottaa oikeus omiin kätösiinsä ja jatkaa hitusen uudistetussa "muodossa" ja teknologian maailmassa legendaarisen viittaritarin taistoa.

Osittain samoja tekijöitä taustalla tässä (Paul Dini, Alan Burnett) kuin mitä todella arvostetussa The Animated Seriesissä on. Äänipuolellakin joitain äärimmäisen tuttuja (ja tunnettuja) nimiä ääninäyttelijöinä. Myöskin todella tumman synkeä värimaailma on kuin samaa maata kumpaisessakin animaatiosarjassa.. tässä vielä astetta futuristisempia jutskia (motskarit) ja yleisesti Gotham myös siellä täällä tulevaisuuden visiossa mutta ei mitään aivan tolkutonta muutosta vielä ja suht alussa eräs toimistokohtaus toi äärimmäisen vahvasti Blade Runner vastaavan mieleen.

Erittäin, erittäin positiivinen ylläri ! ja pakkohankinnaksi menee myös itse animaatiosarjakin tästä "tulevaisuuden" Batman visiosta, jota kolme kautta tehtiin vuosina 1999-2001 Valmiiksi hyllystä meikältä löytyy myös toinen leffa näitä elikkäs Batman Beyond Return of the Joker leffa (sillä 76minsaa pituutta) joka katsontaan pikimmiten nyt tämän innoittama menee, tuossa näytäis muuten Jokerina olevan Mark Hamill. Tuosta leffasta meikältä löytyy myös PS1 peli.

Trailer.. virallista traileria tälle ei ole tehty, tuossa fanmade ja musat otettu siitä ihan muualta, Chris Nolanin leffoista, joten tuollaisia musiikkeja siinä ei todellakaan ole... tolle toiselle Return of the Joker leffalle on oikein virallinen trailerikin...
https://www.youtube.com/watch?v=bqhsoAGsOXE
Arte Et Labore
  • 0
Mad Max 2 : Asfalttisoturi (1981)

Ensimmäinen (1979) Mad Max elokuva tais mennä vähän kaikilta ohitse ja tämä tuli ja pyöri oikein kunnolla telkussa ja kiinnitti melkoisen paljon enemmän jo huomita osakseen.

Aika erityylinen leffa kuin mitä se eka oli ja tähänhän sitten on aikamoisesti näitä postapokalyptisia leffoja verrattu tämän jälkeen ja jonkin sortin tuon maailman uranuurtajana toimi. Pelien puolella myös kaksi ensimmäistä Fallout peliä saivat tästä elokuvasta aivan taatusti inspiraationsa. Kolmonen sitten oli taas vallan mieliä jakauttava elokuvia kun lähdettiin astetta perheystävällisemmälle Hollywood linjalle verrattuna tähän ja sittemmin tulikin melkoisen pitkä tauko ennen kuin nelonen tuli sitten aikanaan ja päräytti taas kovempaa kamaa tiskiin vuorostaan ja siltä osin paluu juurille, tai no ei juurille vaan enempikin tähän toiseen elokuvaan. Hieno että George Miller on ojannut kaikki neljä elokuvaa ja palasi vielä asialle vanhoilla päivilläänkin, kun halusi pitää omasta hepustaan kiinni edelleen. Eikä varmastikaan sattumaa että nelosessa on hyvin paljon hengenheimolaisuutta juuri tämän kakkosen kanssa ja tämä varmasti ollut siinä esikuvana kun sitä on alettu tekemään.

Pääosassa Max (Mel Gibson) ja onhan mies tässä roolissaan kuin kotonaan erityisesti tässä leffassa. Mies elää tosiaan vinksahtaneessa "aavikkomaailmassa", jossa jokainen taistelee vain ja ainoastaan omassa olemassaolostoon todella karuissa maisemissa käytännössä "keskellä ei mitään". Elämä on raakaa selviytymistaistoa päivästä toiseen kun mitään perustarvikkeitakaan ei ole kunnolla saatavilla. Max on siis ehta oman tiensa kulkija ja koettaa selviytyä siellä erinäisten jengien ottaessa yhteen kun paikallista herruutta koettavat itselleen haalia pienine porukaineen ja miniasutuksineen...

...leffan "pääpahisjoukkona" on moottoripyöräjengi joka poikkeuksellisen hanakkaasti ryöstää, raiskaa sekä tappaa vastaantulijat vailla mitään armoa ja arvoa. Kohdalle sattunut pieni bensakeidas, jota astetta ystvällisemmät porukat koettavat epätoivoisesti suojella astetta pahemmalta porukalta siis. Max päättää tätä leiriä auttaa, jotta voisi vapaasti jatkaa matkaansa.

Puvustus ja lavastus tyyliin autot & muut menopelit on oikeasti kunnon romurautaa, eikä mitään kiiltävää CGI-pasketta. Näyttää kaikessa ajottaisessa "härskiydessäänkin" just eikä melkein siltä miltä itsekin kuvittelisi kaiken näyttävän. Tänäkin päivänä edelleen käsittämättömän hyvin toimiva kokonaisuus, jota ei olla juurikaan vieläkään pystytty ylittämään, ehkäpä kaikkein uusin Mad Max jollain tapaa jo pystynyt lähelle tulla sivuamaan tasapäisesti.

Leffassa on mukana myös eräs pieni lapsi joka tuo hyvin monella tapaa mieleen todella vahvasti eräästä toisestakin elokuvasarjasta pienen lapsen ja nimeen omaan loistavasta kakkososasta, elikkäs Aliens tuo leffa. Liekö sattumaa ? lapsi siis aikamoisen yksikseen aikuisten seassa kun ikätovereita ei juuri näy ja todella rankassa paikassa.

Musiikit ovat hyvät ja ajavat asiansa mutta muun kaiken huikeuden tasolle eivät yllä ja siinä ois voinut olla hitusen petrattavaa.

Kyllähän tämä omalla tavallaan klassikko on, ei siitä pääse ylitse ja ympäri. Se eka oli varmaan aivan olemattomalla budjetilla tehty todella pienimuotoinen elokuva kaikilla osa-alueella mutta tässä on sopivasti kaikkea kasvatettu monenteen potenssiin tässä mutta ei liian ähkyyn asti tungettu tavaraa kuitenkaan. Seikkaillullinen toimintaelokuva joka ei pelkää olla raadollinen kun toimintaan ryhdytään ja tälläiseen tilanteeseen se on käytännössä pakko jottei homma ihan pelleilyksi mene. "Jotain muuta" seikkailullista antia tässä tarjolla kuin mihinkä oltiin totuttu, toki kieltämättä juonellisesti tässä myös aika paljo on westerneitlä lainattu juttuja.

Mad Max 2 trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=imy1Cs1_qwc

Mad Max Timeline PART 1 - Original Trilogy
https://www.youtube.com/watch?v=Sv5ZGi_Pn5M
Arte Et Labore
  • 0
Hard Target (1993)

Tässä aina mainion tuima näyttelijä Lance Henriksen esittää tyyppiä joka napsii kadulta kodittomia sotaveteraaneja tylyihin "leikkeihin" jotta heitä ei jälkeenpäin enää kukaan kaipaisi. Upporikkaat siis huvikseen metsästävät näitä saaliiksi joutuneita viattomia mm. Arnold Vosloo. Tällä kertaa he kuitenkin valkkaavat kohteen jota hänen tyttärensä (Yancy Butler) tulee myöhemmin etsimään ja rahavaikeuksissa olevan tyyppi (Jean Claude Van Damme) päättää alkaa auttamaan tytärtä selvittämään minne tämän isä on kadonnut mystisesti.

Ohjaajana toimii John Woo ja on miehen ensimmäinen leffa Hollywoodin puolella, ei menestynyt kovin kummoisesti joten seuraavan leffan tekoon Amerikan maalla tovi sitten vierähtikin... mutta sieltä sitten melkoinen kultakimpale tulikin aikanaan, tosin sitä ennen tuli Broken Arrow välissä ja joku tv-elokuva, itse nimittäin pidin sitten tuosta Face/Offista todella huikean paljon ! Mutta takaisin aiheeseen... tääs leffassa siis, juu kyllä joo.. on siellä niitä hidastuksia jetsulleen jee. Loppua kohti kun toiminta kunnolla valloilleen päästetään, alussa sitä vähän säästellään, niin tuntuu että niitä hidastuksia käytetään aika tauotta ja loppupuolen kahdessa todella pitkässä toiminta pläjäyksessä aivan tauotta, osittain sen takia ne varmaan venyvätkin niin pitkikksi. Kyllä vain kyyhkyset löytyvät kanssa, Woon tavaramerkki sekin.

Taustapiruista tässä löytyy tekijöinä Sam Raimi & Robert Tapert joten se jos mikä on yleensä viihdyttävyyden tae... mitään mestariteoksia eivät yleensä tuppaa pukkaamaan mutta todella mainiota viihdettä on kerta toisensa perään. Tällä kertaa tuo "viihdyttävyys" on siis täysin puhtaasti toimintapainotteista, eihän tässä näytteli kieltämättä ole kovin kummoisia näyttelijäsuorituksia vaikka Lance Henriksenillä siihenkin puoleen rahkeet riittäisivät. Tuhoon, mätkintään, mättöön ja aseiden laulatukseen tässä sitten lopulta keskitytään ja sillä melkoisesti mehustellaan.

Tällä kertaa mennään aika keskinkertaista tietä pitkin. Ei hirveästi mitään yllättävyyksiä, vaikka nuolilla tässä aika inhasti porukkaa pistetään manan maille muutamaan otteeseen. Se jokin tästä uupuu mutta toiminnan ystäville tämä menettelee joten kute mutta on sitä paljon parempiakin ehdokkaita roppakaupalla tarjolla kyseiseen lajityyppiin sukellellen.

Tosin onhan tämä leffa voittanut palkintojakin !
vaikkapa MTV Movie Awardsissa : Haluttavin mies : Jean-Claude Van Damme
tosin tais siellä jotain ihme leikkipystejä kans irrota parhaasta toimintakohtaksesta ja Lance Henriksen saada parasta sivuosaa osakseen.

trailer..
https://www.youtube.com/watch?v=buvCU7fXBVQ
Arte Et Labore
  • 0
Red Sonja (1985)

Pääosassa siis Red Sonja (Brigitte Nielsen) mutta myös Kalidor(Arnold Schwarzenegger) todella suuressa roolissa ja on "nimestään huolimatta Conan"..

..aikoinaan ensimmäinen Conan toimi kun homman kirjoitti Oliver Stone ja vaikka siitä raakuutta karsittiin niin siitä tuli oikeasti Conan Barbaari, tuon lisurit ovat äärimmäisen kiinnostavia, niin leffan teosta kuin Conanista yleisesti ! siellä haettiin mm. Ridely Scottia ja kumppaneita ohjaamaan mutta John Milius tuon aikoinaan ohjasi.. sittemmin tehtiin jatkoa jonka ohjasi Richard Fleischer, joka on tämänkin ohjannut... Conan Tuhoaja oli vielä ihan katseltava vaikka barbarius oli karsittu ja tehty enempi koko perheelle sopivampi Seikkailuleffa. Sellaisena ihan katsottava mutta Conan leffana se eka on omissa korkeuksissaan..

..noh tässä samainen ohjaaja Fleischer jatkaa sillä perheystävällisemmällä linjalla luoden vieläkin astetta valjumpaa, huumoripitoisempiakin henkilöhahmoja tähän kuten tuo ihme aasialainen pikku prinssi (Ernie Reyes Junior) niin kooltaan kuin iältäänkin, tai ennustajan "fantasiat" Red Sonjaa ei oikein kunnolla kerrota tai esitetä kuka mimmi oikeastaan on, jotain hämäräperäistä vähän sinne päin kerrontaa mutta ei kunnollista. Myös miehiä vihaavan mimmin apurit ovat vallan sekalaista seurakuntaa ja joukkiota tässä. Pääpahiksena on joku ilkeän oloinen kuningatar Gdren (Sandahl Bergman) mitään kovin kummoista tuosta ei irti kuitenkaan revitä.


Musapuolella sitten melkoinen ylläri tarjolla ! nimittäin Ennio Morricone vastaa musiikeista. Mut valovuoden päästä on mies omista parhaimmistaan.

Aika mitäänsanomattomaksi kokonaisuudeksi valitettavasti jää mutta ei näitä tämän tyylin leffoja juuri ikuisuuksiin ole enää tehty eikä tehdäkään, niin sillain kivaa vaihtelua kuiteskin. Mut tosiaan leffa itsessään melkoisen heikko jopa B-luokan hömpäksikin. Silti pakko olla kokoelmassa

trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=AJ4bC55Kumw
Arte Et Labore
  • 0
Moving Violations (Autokoulun Apuluokka) (1985)

Kannessa heti mainostetaan että on Poliisiopiston tekijöiltä. Tuo kommentti juontaa juurensa ohjaajaan joka on Neal Israel. Musiikkipuoli tuntuu olevan myös samoista maailmoista peräisin, sen verran samantyylistä rummuutusta heti alkaa tulemaan korviin kun leffa alkaa kuin mitä Pollariopistossakin.

Pääosissa on mm. charmantti huvittelija (John Murray) joka ei elämää liian tiukkapipoisesti ota ja omaa melkoiset puhelahjat, avaruustieteilija josta ei kieltämättä sitä ensitapaamisen jälkeen uskoisi (Jennifer Tilly), puolisokea mummeli (Nedra Volz)... ja monia muita (Brian Backer, Wendie Jo Sperber, Ned Eisenberg, James Keach)... melkoisen kattavasti tässä sakkia haalittu kasaan.

Tunariporukan ajokortit napataan siis parempaan talteen jepareiden toimesta ja heidät lähetetään uudelleen autokouluun. "Vastassa" heillä on liikennekyttä (James Keach) joka tuntuu olevan ristiretkellä autokoululaisia vastaan ja ottaa kaiken viimeisen päälle jotta ylennyksen saisi joka on tuloillaan yhdessä naispuolisen kyttäparinsa (Lisa Hart Carroll) kera sekä tuomari (Sally Kellerman).

Täysin puhdasta crazy huumoria siis tarjolla, älyttömiä tapahtumia vedetään täysin ylivedetysti ja hihasta aivan tauotanta tahtia joten pohjimmiltaan tosiaan älytöntä ja aika tyhmääkin huumoria mutta se vaan toimii. Osumaprosentti ihan kohtalaisen hyvä vitsinvääntelyssä joten leffaa katselee vallan mielikseen vaikkapa viikonlopun ratoksi Kiva annos hupaisuutta tarjolla siis, ilmoista viis. Kokoelmissa pysyy ehdottomasti ja silloin tällöin varmasti vielä katseluunkin menee. Kestänyt aikaa todella hyvin

Tekniseltä puolelta DVD:tä tarjolla kera masteroidun kuvan ja se ajaa asiansa kivasti, kuva selkeä, eikä lainkaan suttuinen.

trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=BKU85IV0_Bw
Arte Et Labore
  • 0
Mannaja : A Man Called Blade (1977)

Ohjaajana toimii Sergio Martino. Jotta vallan italialainen spaghetti western tästä sitten olis tarjolla. Moni noita giallo ohjaajista aina jonkin oman länkkärinsä italialaiseen tyyliinsä teki urallaan. Tämä lienee noin ylipäätään yksi viimeisimpiä spaghetti western leffoja mitä sitten on tehty ylipäätään enään.

Pääosassa on Blade (Maurizio Merli) mies on palkkionmetsästäjä jota riivaa painajaiset omasta lapsuudesta mutta omaa hän myös oikeudentajua. Kyseinen heppu saapuu taas pitkästä aikaa kotikaupunkiinsa huomatakseen vain että McGown (Philippe Leroy) yhdessä apurinsa Vollerin (John Steiner) kanssa on ottanut kylänsä täysin pelon valtaan. Mies tuntuu hallitsevan kylää lähes sadistisella otteella.

Visuaalisesti mudalla läträily ja sumulla utuilu tuo mainiota lisää leffaan ja kyllähän niitä sitten (n/k)äytetäänkin tarpeeksi. Toki making of mukaan tuo oli pakon sanelema juttu kun lavasteet olivat sen verran huonossa kunnossa, aika oli vaatinut aiemmissa länkkäreissä kautta aikain veronsa ja oli enää rippeet jäljellä joita voitiin enää käyttää kun se aikakausi alkoi olla armotta ohitse.

Alkaa vähän vaisusti ja tuntuu että parissa kohdassa jotenkin oudosti leikataan ja homma pomppaa.. taustalla pauhaa aika erikoinen tunnaribiisi jossa joku laulutaidoton janari suunnilleen örisee. Mut puolen välin jälkeen homma alkaa aukenemaan aivan toisella tasolla. Hahmoihin tuodaan aivan uusia ulottuvuuksia.. heistä paljastetaan asioita jotka tuovat uutta puhtia koko touhuun, tulee toimintaa ja aseet laulaa ja nyrkit viuhuaa mut se ei ole se juttu joka saa kiinnostumaan tästä loppua kohti alun jälkeen. Vaikkei nyt miksikään draamalliseksi ylläkään niin varsinkin pahiksista valottuu asioita jotka tuovat aivan uutta potkua koko touhuun. Toki myös tanssijataret tuovat iloa ja älyä omalla olemuksellaan.. toki myönnettävä että aivan loppua kohden kaikki genren tutut kliseet käydään läpi melkeinpä pikavauhdilla. Mut kun aikakautensa ja genrensä viimeisiä mohikaaneja niin se sallittakoon vielä näin kertaalleen.

Vastassa on tässä genressä tietysti vaikkapa Sergio Leonen lyömättömät mestariteokset, keskivertoa parempaakin tavaraa riittää tässä genressä vaikka kuinka (Djangot jne...) ja löytyy myös muutoinkin huikeita westerneita (Rio Bravo, Shane jne...) joita ei tähän spaghetti kategoriaan mene. Loppupuolen ansiosta ansaitsee kyseinen kiekko paikkansa kokoelmissa kuitenkin, vastassa kuitenkin teoksia jotka menevät jopa sinne kaikkien aikojen elokuvien sakissakin korkealle. Tämä ei toki yllä mutta lopulta ei hassumpi.. jotkut sanovat että tämä on liiaksikin kopio taasen Keoma elokuvasta, joka itsellä näkemättä mutta eiköhän sekin tämän perusteella hankintaan mene.

trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=dCXUXxuffeM
Arte Et Labore
  • 0
Viimeinen Siirto (Knight Moves) (1992)

Harvemmin sitä on shakki niminen peli elokuvassa suuressa roolissa. Tällä kertaa jännäri & murhajutussa vieläpä. Eikä leffassa odotella että tuleeko ikä vastaan pelaajalla aikanaan siirtoa miettiessä vaiko eikö, ehei nyt on paljon Holyywoodmaisempaa menoa ja meininkiä pelin ympärillä.

Alkaa siitä kun kaksi lasta joskus kauan sitten ottavat mittaa shakkiturnauksen voitosta, hävinnyt pimahtaa totaalisesti...

...aikaa on kulunut melkoisesti ja Peter (Chrisopher Lambert) on pienen tauon jälkeen taas huippuiskussa mitä tulee shakkimestaruusmatseihin. Miehen yhden illan ilo löytyy yllättäen murhattuna ja sitä kautta Peter päätyy heti yhdeksi suurimmista pääepäilyistä. Tappaja kuitenkin ottaa mieheen yhteyttä niin puhelimitse kuin kirjeitse ja aloittaa oman "sarjamurhapelinsä". Mukana on juttua tutkimaan tulleet poliisit (Tom Skerritt sekä Daniel Baldwin), heidän apurinaan on psykologi (Diane Lane) joka koettaa omalla tavallaan urkkia kuka kukin on tuolla mestaruusturnauksessa.. Peterin lapsi (Katharine Isabelle) kuin Peterin opetusisä (Alex Diakun). Ohjauksesta vastaa itävaltalainen Carl Schenkel.

Todella katsomiskelpoinen ja viihdyttävä jännäritrilleröinti. Tästä tulee hitusen mieleen Copycat joka sekin jäi täysin huomioitta jostain syystä. Toki hitusen erilaisia leffoja tyyliltään mutta todella hyviä trillereitä molemmat. Erittäinkin intensiivisiä.

Dialogissa käytetään paljon shakkitermejä ja kuvioita ihan kivasti hyväksi kun sarjamurhamysteeriä koetaan keriä auki, mitä miksi ja missä seuraavaksi ? Vaarana että tuossa sorrutaan liialliseen kikkailuun ja siinä rajoilla ollaan toki tämänkin leffan kanssa, kuitenkin vielä ei ylitse menty onneksi... tosin loppu nyt ei mikään Sevenin tasoinen ole mutta Hollywood leffana tässä genressä sieltä ehdottomasti paremmasta päästä kokonaisuutena kuitenkin. Ei mestarillinen tai mitenkään ikimuistoinen mutta keskivertoa viihdyttävämpi .

trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=wVbSYIZ7yPc
Arte Et Labore
  • 0
Jäätävä Polte (Born American US) (Arctic Heat UK) (1985)
"Freedom is just a word...until you lose it"

Aiemmin tullut täällä kirjoitelua elokuvasta nimeltä Prison joka oli Renny Harlinin esikoisohjaus Ison Valtameren tuolla puolen. Mutta tämäpä on esikoisohjaus sitten koko uralla, elikkäs Pohjanalahden tällä puolen.

Alun perin elokuvaan oli pääosaan palkattu jo Chuck Norris mutta homma myöhästyi ja herralla oli sitten muita kiireita mutta pääosaan mies ehdotti omaa poikaansa Mike Noirrisia ja sehän sitten toteutui.

Kansi mainoistaa että kyseessä on Leikkaamaton versio ja kyseinen DVD on suht harvinainen ja suht korkeissa hinnoissa. Itse leffan teon hinta oli aikoinaan 16,7miljoonaa markkaa, tuohon mennessä kallein suomalainen elokuva.

Tuottajana toimi Markus Selin... pääsissa Mike Norris, Steve Durham, David Coburn, Vesa Vierikko, Ismo Kallio, Pita Vuosalmi, Jone Takamäki, Pauli Virtanen, Laura Heimo, Antti Horko, Inkeri Luoma-Aho, Sari Havas, Thalmus Rasulala, Albert Salmi, Marjo Vuollo...

Aiheuttanut kuulemma aikanaan suuren kohun Neuvostoliiton vastaisen aiheensa sekä peittelemättömän väkivaltansa vuoksi. Aluksi Elokuvatarkastamo kielsi kokonaan leffa mutta kolme vuotta ensi-iltansa jälkeen se sitten pääsi kunnolla näytille teattereihin.

Kyllähän tästä erittäin vahvasti paistaa lävitse ne Rennyn niin tutuksi sittemmin käyneet tavaramerkit, erityisesti jo heti alkuunsa tarjoillaan tässä elokuvassa melkoista väkivaltaa ja kukkahattutätien hattuja ei juurikaan silitellä tällä kertaa. Toki nykymittapuulla vaikkapa nuo kidutuskohtaukset eivät enää ole millään kielletyllä tasolla alkuunkaan. Toimintaakin piisaa niissä puitteissa ja koko luokassa kuin on vain mahdollista ollut budjetilla tehdä.

Kolme Amerikkalaista jannua päättää rikkoa rajoja käyvät pikaisella visiitillä Neuvostoliiton puolella, siis Suomesta käsin ja jäävät kiinni ja melkoisen kylmän vastaanoton saavatkin kun vangiksi jäävät. Pojille koko hetken mielijohteesta tuleekin sitten melkoinen painajainen.

Itsessään leffa näyttää mainiolta. Kunnon lumiset maisemat jne... on todella maittavaa katsottavaa ja taatusti eksoottista menoa muille kuin meille ja lähialueiden poppoille. Muutoinkin tuosta tulee ajoittain jollain oudolla tavalla joku Far Cry 5 tai peräti Resident Evil 4 eräässä kohtauksessa mieleen. Vaikkei niillä sinänsä mitään tekemistä olekaan tämän kanssa mutta hetkellisesti "yleisfiiliksen" puolesta.

Niin tai näin niin kyllähän tämä on toiminnallisten leffojen kerhossa edelleen kuitenkin katseltava. Idealtaan täysin pöljä mutta so what. Yllättävän hyvä ja oikein helkkarin viihdyttävä ! kunhan realismin heittää ensin täysin romukoppaan...

...pieksee monet Hollywood toimintahötöt mennen tullen tunnelmassa, sekä sitten vaikkapa tämä kotimainen väljähtänyt megalomaaninen "Höllywööd höttö" Big Game elokuvan (Jalmari Helanderin leffa jossa mm. Onni Tommila, Samuel L. Jackson, Ray Stevenson jne...) niin kyllä tämä oikeasti tuolle näyttää kuinka homma hoidetaan kotiin, vie kaikilla osa-alueilla tuota leffaa ihan mennen tullen... toki itse en niin täysin tuolle vankil"osuudelle" tässä elokuvasa lämmennyt mutta siinäkin yleisfiilis oli lähempänä Metro 2033 peliä kuin vaikkpa unettavaa Rita Hayworth -Avain pakoon menoa, onneksi sentään kuistekin nuin. Yllättävyyttä lopulta yllättävän paljon, jotta mitään täysin perinteistä klisesoppaa tämä ei tarjoa leffanälkään.

Jäätäväpä Polte trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=KWyHlWanYWA

Ohjaaja Renny Harlinin ja tuottaja Markus Selinin elokuvaa markkinoitiin oheistuotekampanjalla, jonka kaltaiseen ei 1980-luvun Suomessa ollut totuttu.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/17/rennyn-jaatava-polte-markkinoille
Arte Et Labore
  • 0
Kaappaus Merellä (Under Siege) (1992)

Steven Seagal, tuo ilmeetön kivikasvo ei oikein meikäläisessä herätä tunteita ja miehen mättöleffatkin olleet aika humpuukia meikäläiselle, noh en niitä kovin monia ole katsellutkaan tiedä sitten onko siellä helmiä mennyt ohitse !? Tämä ainakin nyt kuiteskin ihan katsottava ja vähän enemmänkin.

SSeagal nyt vetelee oman roolinsa ja on oma peruspuupökkelönsä, alussa vähän hymykaretta suupielissä on mutta muutoin lähinnä nyrkit viuhuu ja jalat rennosti kaverin kroppaa hellii, mies on kokkina armeijan sotalaivalla joka kaapataan. Onneksi (elokuvallisesti) apuun rientää mainio pahiskaksikko jota esittävät Tommy Lee Jones sekä Gary Busey. Kaksikko vetää roolinsa niin vinhalla ja rajulla vimmalla alusta loppuun että muut jäävät auttamattomasti nuolemaan näppejään heidän rinnallaan. Kyllähän miespoppoon sekaan nyt nainenkin pitää saada.. joten Erika Eleniak tässä esittää Playboy pupusta joka on tilattu kakusta synttärikemujen kunniaksi pomppaamaan ulos, mutta kemut muuttuvat vallan toisenlaiseksi kuin mitä alun perin suunniteltiin.

Hyvä toimintaräime ! jossa on taidokkaasti myös osattu käyttää ympäristöä hyväksi, joka toki edellytys että homma toimii ylipäätään, läheskään aina siinä ei valitettavasti onnistuta mutta tällä kertaa kyllä on. Eikä voi vielä kertaalleen olla pahiskaksikkoa mainitsematta joilla todella suuri rooli homma pelittämisessä.

Jollain oudolla tapaa tästä tulee mieleen jopa Metal Gear Solid 2:sen alkukohtaus siellä tankkerilla. Se jos mikä on mainio juttu, vaikka eroakin on kuin yöllä ja päivällä mutta jollain oudolla tavalla hitusen kuitenkin. Loistava toimintaleffa jossa ohjaaja on tehnyt oman uransa ehdottoman napakympin, Adrew Davis siis nimeltään.. noh tämän jälkeen se teki Takaa-Ajettu elokuvan joka nousi todelliseksi hitiksi mutta minulle tuo ei nouse kuitenkaan tämän tasolle, siinäkin muuten Tommy Lee Jones suuressa roolissa, toki Harrison Ford vieläkin suuremmassa, mutta se on on eri asia ja elokuva se.

trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=JcpyOMIUdYQ
Arte Et Labore
  • 0

Sinun täytyy olla kirjautuneena kommentoidaksesi. Jos et ole vielä jäsen - liity jäseneksi nyt.!